keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen monelaisia yrityksiä, yhteisöjä, Alkutuottajista lähtien.
Messuväkeä oli huima määrä ja en muista, koska olisin viimeksi ollutkaan tuollaisen hulinan keskellä.

Sain muutamaa viikkoa ennen tapahtuman virallista päivää bloggaaja passin näille ihanille messuille. Lisäksi sain vielä blogiinikin kolme lippua arvottavaksi. Toivottavasti onnelliset voittajat saivat lippunsa ja pääsivät nauttimaan messujen tarjonnasta.

Messut oli koottu hyvin kasaan ja osastot olivat selkeät ja niitä oli kiva kiertää, katsella.
Paljon oli nähtävää, mutta kaikki se mitä lähdettiin katselemaan kerittiin käymään yhden päivän aikana läpi.
Miestä kiinnosti metsäpuoli: metsäkoneet, mönkijät, ja tuottajat. 
Itseäni kiinnosti: kädentaidot, maatalous- ja eläimet.

Hieno tapahtuma ja aivan ihana kokemus. Mikäli tapahtuma järjestetään uudelleen niin tämä akka tietää ajoissa alkaa suunnittelemaan jälleen Helsingin reissua.

Lauantai aamuna heräsin 4.30 virkeänä kuin peipponen. Koskahan olisin viimeksi herännyt näin aikaisin ja näin innokkaana? En todellakaan muista.

Miehen kanssa lähdettiin messuilemaan kahdestaan ja pojat jäivät kotivahdeiksi.
Joskus sitä on hyvä mennä vähän kahdestaan niin taas jaksaa normaalia arkea talsia eteenpäin.

Ilma ei oikein suosinut meitä tällä reissulla, menomatkalla satoi ja tulomatkalla vielä kahta kauheammin.
Autossa istuttiin 3,5 h yhteen suuntaan, joten stadiin päästyämme voin todeta, että peppu oli puuduksissa.
Mutta kyllä kannatti!

Mitä kaikkea siellä sitten oli tarjolla.... no...
Ensimmäinen mikä sai pankkikortin kilisemään oli Forsmanin messuosasto.
Himo teen juojana riensin kiertämään, tuoksuttelemaan hyllyjä ja sieltähän lähti mukaan iso  kasa makuteetä, kun kerta edullisesti sai.
Hyvä osasto, jos törmäät messuilla forsmanin osastoon niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan tarjontaan!


Kädentaidot olivat vahvasti esillä näillä messuilla ja paljon oli hienoja tuotteita tarjolla.
Löytyi laidasta laitaan erilaisten tuottajien kädentaitoja osastoilta.
Tässä erittäin kiva ja hieno osato. 
Puukkoja, teroittimia.. jne..


Kokkaajien paras osasto!
Käsintehtyjä puukauhoja, lastoja, haarukoita.
Hienosti aseteltu ja ihan selkeästi tämä osasto kutsui luokseen. Suunnittelin ostavani muutamia kauhoja, mutta niin ne van jäi ostamatta.


Syötävää olisi löytynyt niin paljon kuin vatsa olisi vetänyt ja silmätkin söivät varmaan enemmän.
Messukeskuksen pääkäytävä on täynnä ravontoloita, kahviloita, ja toisesta kerroksesta löytyy lapsiperheiden suosikki hesburger. Kaikille siis löytyy varmasti se oma ruokapaikka. Me päädyttiin perinteisesti ja turvallisesti hesburgeriin. 
Meikäläisen pötsi, kun ei tahdo kestää mitään ihan erikoisia ruokia ja koko reissu voi vaarantua jopa siihe, että syödessäni jotakin hyvää saatan saada tosi pahan allergia kohtauksen.


Lampaanvillasta valmistettuja tossuja oli pöydät notkuen tarjolla.


Ruusunjuurituotetta ei tullut tästä kojusta ostettua, mutta sen sijaan ostin tästä kojusta karpalojauhetta: jota voin käyttää aamupuuron seassa, jogurtin seassa ja mihin ikinä sitä keksinkin laittaa.


Joskus sitä hurahtaa kaikkeen hulluuteen ja niinhän sitten hurahdin.
Ulkomaan kielinen kokki esitteli erikois veistä ja mieheni kysyi? Tahdotkos tuon? No enhän minä voinut kieltäytyä.
"sunnuntaina meillä sitten tehtiin ihme veitsellä ensimmäiset kierre potut ja paistettiin öljyssä, oli meinaan sairaan hyviä"!
Kierreperunat olivat mieheni isäinpäivä ateria toive.


Suklaata, suklaata, toffeeta, sitä nainen ei voi elää ilman. Mutta ..miten siinä sitten kävikään? En ostanut yhtään.
Mutta sen sijaan metrilakua sitä tuli ämpärillinen ja pussillinen!


Tämä koju oli varmaan se mitä etsin kuumeisesti.
 no miksen sitten ostanut sitä tyrnimehua, kun oli tarjolla. Olisi vielä saanut 3 pulloa 20 eurolla, joten hintakaan ei ollut päätähuimaava.
Tyrnimehu on hyvää ja terveellistä.
No ehkä sitten ensi kerralla.


Herkuista siirrytiin käytävän toiselle puolen!
Mitäs, mitäs, siellä oli porukkaa kuin viimeistä päivää. 
No ei ihme! Siellähän oli meneillään paimenkoirien show. Siellä näytettiin kuinka paimenkoira toimii lammaslauman paimentajana. 
Istuttiin katsomoon katselemaan ja aikamme siinä katseltua mies kysyi, että jatketaanko matkaa?
No ei.. tämä "tatti" istui paikallaan ja tuijotti silmät tarkkana lampaita ja koirien toimintaa. 
Oli hieno näytös.
Näissä tapahtumissa lapsiperheetkin viihtyy!


Ammuhan se siinä!
No lehmät on ihan kivoja, mutta niitä on nähty niin paljon jo aikanaan tässä meidän tilalla, että nyt halusin kääntää katseeni jonnekin muuaalle. Tosin nättejä, komeita yksilöoitä oli näytillä.


Voihan possu sentään!
Nyt on kyllä väsynyttä sakkia, ei paljon possunpoikia haitannut, vaikka tuhatpäinen kansa ihmetteli aitauksen vieressä. 
Ihania nämä possut olivat.


Jestama sentään mitä "emakkoja tai karjuja" ikinä olikaan, muutta varmaan meidän olkkarin maton pituinen oli tuo vasemman puoleinen. Ihan mahdottoman kokoisia.


Tämä oli kyllä ihan jätti hhyper suuri.
Tälläisiä mää sanoin miehelleni, että tahdon meillekin.


Kalkkunoita!!
Ihmettelin, ett miksi ihmeessä näillä on päät ihan siniset ja sulissakin on sinistä.
No ehkä se mulle joskus selkiää.
Melkoista... puli, puli..pölinää ne välillä piti!


Näiden kohtaamista orotin tietenkin "kanojen omistajana" kaikista eniten.
Tosin en maatiaisten näkemistä, kun niitä on nyt nähty monella tuttavalla. 
Mutta kauniita yksilöitä ja komea kukko joukossa.

Tässä vaiheessa olisin ehkä toivonut näkeväni rotukanoja esim: wyandottea, joita on helsingin seurun alueella varmasti.

Kävi mielessä, että pitäisiköhän seuraavan kerran mennä omien kanojen kanssa ja pystyttää messuosasto, ottaa munia myyntiin ja tehdä vaikka tipukauppaa?
meillä, kun sattuu olemaan rotukanoja kuten nyt moni sen jo tietää. Lisäksi tulee tosi hyviä ja hyvänkokoisia munia.



Laama kuulemma sylkee ja räkii päin?
No ei ainakaan meitä.
Siellä ne ihan rauhallisesesti heinää mässytti ja 


Aasi on aina aasi!


Jokseenkin tykkään ihan mahdottomasti aaseista. En tiiä miksi, mutta ne on vaan niin ihania otuksia.


Siinä se sitten taas oli!
HEVONEN!!
Kuumottamaan alkoi poskista nilkkoihin asti ja hevoskuume ei lopu koskaan.
Vielä jonakin kauniina päivänä minä sen hepan tänne hankin!


Yksi osasto oli suljettu kisaajille.
Päästiin seuraamaan kengitys seppien suomen mestaruus kisaa.
Hikistä hommaa näytti olevan ja hikivettä vuoratti jokainen kisaaja.
Mielenkiintoista hommaa!


Miehen kanssa seistiin hetki ihan hilaa ja katseltiin silmät pyöreinä!
Totesin, että just näitä, just näitä mää tahdon ja paljon.
Miettikääs! Tuollanen 1200 kg sonni pillastuu niin pitele kuvassa näkyvät aidat sonnia.
Tulee meinaan läpi ja lujaa.
Onneksi nämä yksilöt, seistä tönötti siinä ja saatoin ihan mennä niiden mielen solmukoihin sisään ja kuvitella kuinka totesivat, vain, että tuijota mitä tuijotat minä seison tässä!


Sitten se toinen...
aaettä, mutta nämä ovat ihan sairaan hienoja!


Lampaita vähän vielä lisää.


Lampaista tehdyt taljat on niin ihania. 
Sellainen pitänee joskus vielä hankkia.


Sitten vähän kilpailevaa tilaa ja lihaakin olisi ollut tarjolla.


Mikäli meikäläisen viereen tulisi seisomaan itse trumppi niin en varmasti sitäkään huomaisi. Tällä housuja myyvällä osastolla katselin tarjontaa ja vieressäni oli kuulemma seissyt eräs entinen salkkari näyttelijä ihan hihassani kiinni, mutta minä en huomannut. Mies oli huomannut ja sanoin, että no oishan sun nyt pitänyt edes nimmari pyytää.

Housuja sai 3 kpl/50 € ja olihan pakko ostaa ne kolmet kappaleet.
Kysessä ei ole farkut, vaan kaiken kokoisille ihmisille mahtuvat venyvät housut.
Olen nyt koko viikon pukeutunut töissä näihin ostamiini housuihin ja tykästynyt materiaaliin, joka on venyvää, ja ihanan tuntuista iholla. Ei kiristä, purista, jatkuvasti ei tarvitse olla nostelemassa housuja ylös. Ei tarvitse vyötä, kun kiskasee housut päälle pysyy ja tukevasti päällä. Ei mahamakkarat paljon roiku housujen päällä, eikä hierrä saatika kierrä.
Eli täysi kymppi ostoksena. 


Koiria  oli paljon näytillä, koiratarvikkeita ja ruokia myyviä tahoja, kennelliiton nuorisoporukka, ja paljon muutakin.

Tässä kuvassa amerikan yakuta veljespari, jolla oli vauhtia päällä ja ei millään olisi innostunut kuvaamisesta!


Lisäksi oli kissanäyttely, jossa oli niin puhdasrotuisia kuin maatiasia.
Kissoja oli varmaan sen 1000 kappaletta näytillä ja minä kiersin jokaikisen kissa poxiin kurkkien.

Sitten olikin kissojen jälkeen aloittaa paluumatka kotiin ja istua taas se surullisen kuuluista 3,5 tuntia auton penkissä.
Mutta hyvillä mielin ja hyviä ostoksia tehden kannatti helsinkiin lähteä messuilemaan!

Paluumatkalla poikettiin vielä tampereella ja mies totesikin, että tuli sitten samana päivänä nähtyä niin Helsinki kuin Tamperekin!


Toivottavasti kaikilla muillakin oli mukavaa messuilla ja saivat mukaansa kivoja ostoksia!

Iso kiitos messukeskukselle tarjoamasta bloggaajapassista!!

Kivaa viikkoa kaikille!


tiistai 31. lokakuuta 2017

Sieltä se tuli ja melkein suli!

HUOMATKAA 
Arvonta aikaa vielä messulipuille on jäljellä, joten nyt pikaisesti osallistumaan. 

Viime viikolla meillä vietettiin syyslomaa. Oltiin ensimmäisen kerran minä ja lapset samaan aikaan oikein virallisesti syyslomalla. Mies oli töissä, mutta kerkisi sekin ottamaan loppuviikosta pari vapaa-päivää, että saatiin nauttia pitkistä aamu-unista ja löhön, löhön lomasta.

Otsikko kertoo, että sieltä se tuli? Niin mikä tuli?
No ensinnäkin LUMI tuli ja suli! Sitä, kun herää yhtenä aamuna siihen, että kurkistaa silmät ristissä ikkunasta ulos ja hieraisee pariin kertaan silmiään. Ihan vain hieraisen varmistaakseni, että näenkö nyt oikein? Kyllä ihan oikein näin! Luntahan siellä on ja paljoooonnnnn... Totean miehelleni, että taisi tulla kuule koko talven lumet yhdellä kertaa kaikki!
Viimeksi, kun on tullut näin paljon lunta taisi olla vuosi 2002 ja viikkoa ennenkuin esikoisemme täytti hurjat 1.v
Jep muistan meidän silloisen talon pihassa olleen yhden ainoan omenan puussa ja kauniisti lumen seassa. Vedin poikaa pulkalla pitkin pihaa ja tietä päällään hänellä oli äitiyspakkauksen haalari! "muistaakseni"! Siitä taitaa olla jossakin varaston uumenissa jopa valokuvakin.

No sitä lunta tuli kuin esterin pyllystä. Johan sai meidän kuupuskin jalat alleen,  kun näki ulos ikkunasta. Samantien veteli vaatteita päälleen ja tokas, että nyt moottorikelkka päälle ja heti. 
Oli vähän pakko toppuutella pojan intoa ja sanoa, että juu pääset kyllä päristelemään kelkalla, mutta sitä ennen menen päästämään kanat ulkoilemaan ja otan muutamat kuvat, kun ne juoksentelee pitkin pihaa lumessa! Koska ne kanat eivät ole aikaisemmin nähneet saatika kokeneet lumen ihmeellistä maailmaa.
tai no... niin mä luulin... että tulee näin tapahtumaan... seuraava videonpätkä kertoo jotakin aivan muuta!!


Jos kanat kukkoineen pysyivät tarhassa, eivätkä uskaltautuneet ulos niin...
joku ainakin oli onnellinen!


Olin niin innoissani ensilumesta, mutta meni sitten mieheni latistamaan senkin tunnelman. Sanoi vain, että kohta se sulaa, kun viikonlopulle on luvattu vettä.
Pitikö sen mennä sekin ääneen sanomaan?
Sen kerran, kun sitä valkoista tavaraa saa pihan täyteen ja koko ilma kirkastuu niin heti perään tulee vettä ja ....pläts... taas kaikki kaunis poissa!


No se siitä...
Syyslomaa vietettiin ihan kotona omassa olossa ja levossa.
Nautittiin kanalan munista!
Meillä alkoi ensimmäiset 5 kanaa munimaan pari viikkoa sitten ja oy boy on niistä kiva vääntää munakasta, paistaa, syödä ja pelkästään munan näkeminen pesässä saa aikaan jo suuren ilon tunteen. Pienistä asioista minäkin olen tyytyväinen.

Hieman viitteitä siitä, millaisia munia ne nyt sitten munii!
On siinä mielenkiintoista kirjoa munilla, tummanruskeaa, täplikästä, sileää, ym.. ym.. mutta hyvin tasaisia, hyväkuorisia, ja siistejä ne meidän kanaset pulpauttelee ulos päivittäin.


Tätä seuraavaa kuvaa on sitten miehen kanssa naurettu ja makeasti!
Kysymysmerkki = "kuka muni jätti munan" oi taivas meinaan tuon munan kokoa! Tuli viikon sisään kaksi isoa jättimunaa ja toisen avasin tänään, kun tein makaroonilaatikkoon muna-maidon niin, voi kolmannen kerran! jos meillä olisi nyt se hautomakone niin muutaman viikon päästä olisi meillä ollut tipu kaksoset! Kyllä isossa jättimunassa oli kaksi keltuaista! 
Tosin mää tiedä oisko niistä tullut kaksosia, se nähdään sitten tulevaisuudessa, tai ensi keväänä viimeistään!
Melkoinen kirjo silti meidän kanalan munissa! kaikki tässä kotelokuvassa olevat munat ovat meidän kanojen munimia ja katseltiin, että melkoinen värikirjo on meneillään!


Pitihän verrata oikein oman kanan munaa kaupan valkoiseen munaan!
Siinäs näette jättimunan, eli joku meillä munii niitä jättimunia ja veikaampa, että se joku on saanut nimekseen "vinotar", kun sillä on heltta vinossa!

Mitä puhuiko joku lumesta jotakin?
Eikö kanat tulleet ulos?
No täähän on mukavaa tallustella lumessa melkein upoksissa!


Katto nyt kuinka kivaa täällä on seisoskella?

No kai sun on siinä niin kiva seistä, kun olet pitkä ja korkealla, mutta entäs minä joka istun täällä lumessa ja perskarvat kastuu ja jäätyy!

Voi Pippuri ja pippurin mietteet!


Mä sulleeeee .... sun lumes ja perskarvat näytän!
Pidä kuule talves!
"voi pekka ja pekan talvipäivät"!


Avaaa...... ny jo toi ovi!
Tassutkin tässä jäätyy pystyyn.
Eihän ton lumen nyt vielä pitänyt tulla!

Eipä kai, eipä sitten kai!


Sitten vielä niitä ensilumi kuvia!




Sinne osa omenoista jäi ... puihin, mutta ei voi mitään. Ei niitä millään kaikkia olisi voinut jaksaa syödäkään!


Semmoinen talvi-kanala-kissa-pläjäys!

Loppuviikosta käytiin isääni ja isomummiani katsomassa, vein heille täyden paketin oman kanalan munia ja kovasti tykkäsivät saada niitä.
Lisäksi käytiin äitiäni katsomassa ja siinä se loma sitten olikin!

Kivaa viikkoa kaikille!



torstai 26. lokakuuta 2017

ARVONTA!


ARVONTA PÄÄTTYNYT!!

Liput elma-tapahtumaan voittivat seuraavat nimimerkit!

Sanna 1 kpl lippuja
Sirkkuli 1 kpl lippuja
ja
 Tanja (Dahlström) 1 kpl lippuja

Onnittelut pääsylippujen voittajille ja liput laitan tulemaan mahdollisiman pian sähköposteihinne.
Tulostakaa lippu tai näyttäkää puhelimen näyttöllä lippua messukeskuksen ovilla. 
Lipuissa koodi joka voidaan lukea useimpien älypuhelinten näytöltä, mikäli ei ole älypuhelinta käytössä tulostakaa lippu!

Helsingin messukeskuksessa järjestetetään 10.-12.11.2017 Elma-tapahtuma.

___________________________________________________
Elama-tapahtuman järjestäjä on antanut minulle 
3kpl pääsylippuja arvottavaksi blogini kautta. 
Sinulla on nyt siis mahdollisuus päästä kokemaan näiden messujen tarjonta ja ihastelemaan paikan päälle mitä elmalla on tarjota.

Arvonta aika 26.10-5.11.2017 

Arvonta-ajan päätyttyä arvon kaikkien osallistujien kesken  liput messuille. 

Ohjeet:
1. Liput lähetetään arvonnan voittajille sähköpostitse.

2. Osallistuessasi arvontaan MUISTA laittaa selkeä nimimerkki, ja sähköpostiosoitteesi mukaan tietoihisi.
 Arvontaan osallistut vain kerran!
___________________________________________________

Tapahtuma kaikille eläintenystäville sekä maaseudusta, matkailuista ja kädentaidoista kiinnostuneille!

Tutustu enemmän Elma-tapahtumaan seuraavasta linkistä 


onnea kaikille arvontaan!





maanantai 9. lokakuuta 2017

Kaa, kaa, kaakatusta ja ruskaa!

Vierähti jälleen tovi, kun viimeksi olen täällä postaillut. 
Nyt on ollut niin paljon kaikenlaista touhua ja tohinaa, että meinaa tämä bloggaus jäädä ihan kaikkien muiden asioiden alle.

On puitu viljaa, hoidettu kotkottajia, käyty kouluja, oltu töissä ja minä kuntouttavass työtoiminnassa. 
Jotenkin ne viikot vilisee niin lujaa eteenpäin ettei meinaa tahdissa pysyä mukana.

Mutta jos mennään suoraan niihin kuviin ja mitä olen tässä viimeisten viikkojen aika kuvaillut!

Minähän se!
Joutu rouva R ajamaan traktorin peräkärryineen pellolle ja pellolta pois melkein täydessä lastissa. Oli siinä aika jännät paikat, mutta hengissä selvisin joten voineen olla aika ylpeä omasta saavutuksestani.
Mies painanut hikipäässä peltohommia joten pakkohan sitä mussukkaa oli pakko mennä akankin helppaamaan.


Omppuja, omppuja niitä meillä on ollut puut pullollaan. Hyviä kuten aina syksyisin, mutta myöhäiseksi meni kypsyminen tälläkin kertaa.



Tämä kukka se kukkii ilmoista huolimatta ja pysyy keltaisena varmaan vielä keskitalvellakin!


Pihlajanmarjojakin näyttäisi olevan jonkin verran puussa. 
Tuleeko lunta talvella vai ei? mitenkäs se ennustus menikään?


Ruskan aika on kauneimmillaan ja parhaimmillaan. 
Ruskan väreihin, kun auringon säteet osuvat niin on maisemat kyllä vaikuttavan kauniita.


Kauniilla ilmalla!! mitäs sitä kanat muutakaan tekeisi kuin ulkoili vapaana.


Marans kukko (sisu) vaimoineen..
näiltä nuorilta vaimokkeilta puuttuu vieläkin nimet.
Yksi puuttu, kun päätti mennä takaisin tarhaan pienempien seuraksi.


Light sussex kukko (Cornell) vaimoineen.


Tämä vihreä kaksi pyöräinen ei ole vielä tainnut munia pikku traktoreita, mutta eipä sekään taida olla kaukana!
Siinä se mun menopeli jököttää odottamassa kärryn kanssa lastin täyttöä.
"facen puolella tokaisin, että josko maalaisin tämän pinkiksi niin olisihan se mainio menopeli näin naisihmiselle"! Ja olisi paremman värinenkin!


Vai onkos tuo keltainen vihreän traktorin vaimoke?
No en tiiä, mutta kylmää kyytiä alkoi isännällä olemaan, kun ei ole puimurissa koppia missä istua. 
Onneksi saatiin tämäkin homma pois, hermot siinä meinasi mennä, kun puimuri kiukutteli ja ei meinannut toimia. Onneksi saatiin viimeisille puinneille hyvät ilmat.


Perjantaina vähän seistiin miehen kanssa silmät pyöreinä meidän pihassa!
EI VISSIIN meidän tarvitse mennä enää metsälle sieniä jahtaamaan!
Taitaa meilläpäin ne sienet tulla suoraan meidän pihaan.
Tähän ei voi olla kuin yksi selitys... on niin vietävän paljon satanut viime aikoina, että piha kasvaa sieniä täynnä!

Kerroppa nyt sitten viisaana mitä sieniä nämä ovat? ovatko ne edes syötäviä?


Siinä sitä sieniä poikineen ja on tainnut joku sieni munia oikein perusteellisen kasan, kun niitä meinaan on tuo aidan alue maa täynnä!





Meillä taitaa kasvaa omena-kukka vai kukka-omena. 
Taidanpa tuosta kehitellä ihan oman lajikkeen!
Omppu ottanut itselleen kukkahatun päälleen!
Mitähän muita kummallisuuksia meillä vielä löytyy täältä!



Nyt on kuulkaas semmoinen juttu!!
Meillä alkaa olemaan pikkuhiljalleen isommat kanat munimis valmiudessa. Koko eilisen päivän yksi sussex  kananen rakensi pesää, makasi takapuoli pystyssä siellä, välillä meni poi ja taas meni pesään. 
Oletin, että sieltä saattaisi löytyä ensimmäinen muna, mutta ei! pettymys oli suuri, kun sitä munaa ei vielä näkynyt. 

Kaakatusta on alkanut olemaan isommilla kanoilla, välillä on meteli niin kova, että luulen niillä tulevan munat pöksyyn! Mutta hetkisen niitä seuraten ... ei munan munaa. 

No sitkeä odottaminen palkitaan. Kyllä te sen sitten huomaatte täällä blogissanikin, kun se ensimmäinen putkahtaa ulos kanasta.
Meinaan sitten täytyy koko facebookki ja blogi pelkistä ensimunan kuvista!!

On tämä kyllä niin hienoa, jännittävää ja mielenkiintoista seurata kanan kasvamista tipusta-nuorikoksi  ja nuorikosta munivaiseksi kanaksi.


Näiilä kuvilla ja sanoilla voineen jatkaa taas matkaa eteenpäin.
Seuraava postaus tulee sitten joskus aikanaan, kun taas kerkiän ja saan kuvattua uutta matskua teille!

Kiitos ja heippa rallaa!!
Kivaa uutta viikkoa kaikille!

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...