lauantai 5. elokuuta 2017

Näyttelyhuumaa!

Viime viikonlopulla vietettiin lauantai Porissa koiranäyttelyssä.
Porin kaikkien rotujen kansainvälinen näyttely oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen kokemus näin ensikertalaisille.

Ensimmäistä kertaa siis mentiin ja pitihän niitä koiriakin valmentaa näyttelyä vasten. Pari viikkoa ennen näyttelypäivää harjoitettiin juoksua, istumista, paikallaan oloa, seisomista. Päivää ennen piti koirat puunata niin viimosen päälle kunnolla mm: pestä, harjata karvat kuntoon. leikellä kynsiä, ja hampaatkin harjattiin oikein nätin kiiltäviksi. 
Koirien paperit piti tarkistaa, että pakolliset rokotuksetkin ovat kunnossa.
Hommaa siis rittää ihan kiitettävästi ennen virallista näyttelypäivää.

Lauantai aamu jännitti kyllä todella paljon. Kelasin koko matkan mielessäni Poriin saakka, että "kunnei nyt vaan sattus mitään", tällä tarkoitan lähinnä sitä, että mitäs sitten, jos koirat saa täyden hepulin ja alkaa riehua räyhäämään siellä?
Mutta ajattelin myös sitä, että tämähän on oikein oiva tilaisuus saada koirille uusia kokemuksia ja pääsevät näkemään toisia koiria. Tietenkin myös itselle on kiva tavata muita metsästyskoira omistajia ja vaihtaa vähän ajatuksia.

Mukaan lähti Ullin omistaja Jussi ja hänen poikansa Tommi, lisäksi tietenkin minä ja isäntä Miinan kera.
Tytöille kuten mulle ja miehelle näyttely oli ensimmäinen keta ja aika jännitystä hivelevä päivä.

Miekkoset odottelemassa näyttelyn alkua. Aamu-päivästä oli vielä hiljaista, mutta ilta-päivää kohden porukka lisääntyi ja sitä todellakin oli paikan päällä.


Melkein von lukea Ullin ajatuksia. Tyttö varmaan miettii, että mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu ja mistä noi kaikki muut otukset ovat tänne saapuneet?


Jussi vähän rauhoittelee ja taputtelee Ullia. Ulli kun olis ollut innokas tutustumaan muihin koiriin ja menemään jokapuolelle.


Seuraillaan tyttöjen kanssa, kun kehässä juoksee iso määrä karjalan karhukoiria jonossa. Jätmtlanninpystykoriva oli harvinaisen vähän tähän kilpailuun nähden. Erittäin komeita uroskoiria oli nähtävillä ja nartutkin olivat hyvin sopusuhtaisia Miinaan ja Ullin rinnalla. 


Viimeinkin meidän vuoro koitti!
Olin ilmoittanut Ullin ja Miinan AVO eli avoimen luokan kisaan.
Näyttelyssä ilmoittaudutaan yhteen luokkaan ja ilmoitin ekan näyttelyn avoimeen luokkaan.
Avoin luokka on siitä hyvä, että siitä saasanallisen arvostelun paperille ja lisäksi tulee laatuarvostelu ja kilpailuarvostelu.
Jämtlantilaisnarttujen avoimessa luokassa oli kolme narttu koiraa kilpailemassa ja Ulli vei 1. paikan ja Miina 2. paikan. 
Todeta voin, että koirat saivat juuri sen arvostelun, kuin osasin etukäteen hieman odottaakin. Koirat käyttäytyivät todella hienosti koko näyttelyn ajan, eivät ottaneet kontaktia yhtään muiden koirien kanssa. 
Tästä kaikesta tuli hyvä onnistumisen tunne ja hyvä fiilis. Kaikki tämä osoittaa vain sen, että koirien koultuksen ja kasvatuksen eteen on tehty kovaa työtä ja tehdään jatkossakin.  Päätin nimittäin heti, että tähän ei jää meidän näyttelyt koirien kanssa vaan tahdon lähteä luonnollisesti kokeilemaan muitakin luokkia ja sitä mihin meidän tytöt voivat päätyä.

Onhan se hieno tunne, kun omia koirie kehutaan ja saa hyviä arvosteluja. Kaikki eivät nimittäin saa ja varmasti tulee meillekin tilanteita, että joudutaan karvaisesti nielemään tappiomme.

Kuvassa me kaikki kolme kilpailevaa koiraa ja minä päädyin Ullin kanssa kehään esittelemään. 


Ja se jännittävin kohta, miten koira juoksee rinnalla, onko tasainen yhtäjaksoinen juoksu vai meneekö kaikki ihan plörinäksi.
Hyvin meni ja sain Ullin kuin sankin juoksemaan ihmisten edessä yhtäjaksoisesti. Pieniä ongelmia oli, mutta sitä on kaikilla muillakin. 
Itse en ole mikään ihmisten edessä juoksia, mutta nyt oli pakko olla esillä joten se oli vain mentävä ja keskityttävä koiran, sekä omaan suoritukseen.


Mehän sitten hikipäässä auringon paahteessa juosta mentiin niin, että hippulat vinkui!


Tuomarit odottavat seuraavaa ryhmää saapuvaksi.
Tuomarina Esko Nummijärvi.
Kyseinen tuomari on kokenut konkari metsästykoira piireissä ja tuomaroinut niin monia koiria, että oli aika jännittävä paikka viedä tämän tuomarin eteen meidän koiria arvosteltavaksi.


Meikäläisen jälkeen pääsi isäntä näyttämään taitonsa Miinan kanssa. Serasin silmä tarkkana Miinan suoritusta ja sitä miten yhteistyö mieheni kanssa sujuu. Tätä oli kotona harjoiteltu monta päivää joten turhaan ei näyttelyyn tultu.
Hienosti meni Miina ja todella hienolla tasaisella juoksulla.


Näyttely järjestettiin Porin raviradalla.
Samaan aikaan oli lentokentällä eli tien toisella puolen vanhojen autojen näyttely ja jonkin sortin kiihdytys kisa. 
Toisinsanoen puolet tuomareiden sanoista katosi lentokentältä kuuluvien autojen moottorin pärinään.

Allaolevista videoista pääset näkemään pätkän miten ne meidän koirat ja me miehen kanssa siellä juostiin!




Sitten lopuksi vielä ne arvostelut!

Patolan Miina

Laatuarvostelu
AVO-EH (avoinluokka-erittäin hyvä)

Kilpailuarvostelu
AVK-2 (Avoimenluokan kilpailu ja sijoitus 2)
Sininen kilpailuarvostelun väri.

Rotutyypiltään erittäin hyvä.
Keskikokoinen mitta suhteiltaan hyvä.
Oikea muotoinen pää, vaaleat silmät hyvät.
Hieman sivuilla olevat korvat. Hyvä selkeä pystylantio. Taka-asentoinen korkea häntä. Karva peite lainehtii. Hyvä väri.
Lisäksi kuulin tuomarin sanova, että erittäin hyvä tasainen juoksuliike, jota ei kuitenkaan sanalliseen paperiin merkattu.

Lisäksi tuomari arvioi myös suhtautumista tuomariin ja Miina sai täyden rastin 1 eli käsiteltävissä. Tarkoittaa siis parasta arvioo siinä vaiheessa, kun tuomari kurkkaa suuhun katsoo hampaat kaikilta koirilta ja uroksilta vielä lisäksi kivekset. Toiset koirat saattavat tässä vaiheessa tehdä perinteiset temput eli puraista tuomaria käteen, olla vihainen, agressiivinen, tai pelokas.
Meillä Miina on käsiteltävissä ja se oli todella hieno kokemus, koska Miinaa on pitkän aikaa koulutettu siihen, että kaikille ei tarvitse hampaita näyttää.

Mustanlammin Ulrika

Laatuarvostelu
AVO-ERI (avoinluokka-erinomainen)

Kilpailuarvostelu
AVK-1 (avoimenluokan kilpailu ja sijoitus 1)
Punainen kilpailuarvostelun väri.

Rotutyypiltään erinomainen 1
Sopusuhtainen narttu, jolla kevytpiirteinen oikea muotoinen pää.
Hyvät korvat.
Hyvä selkä.
Tiivis häntä.
Hyvät raajat.
Erinomaiset kulmaukset.
Hyvä karvapeite ja väritys.

Lisäksi Ulli on tuomarin käsiteltävissä 1.

Tämä avoinluokka on siinä mielessä hyvä luokka lähteä ensimmäistä kertaa kilpailemaan, että tässä saa n rotutyyppi arvostelun. Saa tavallaan kasvattaja, omistaja, sijaishoitaja kuulla mitä mieltä koirasta on virallinen rotuun perehtynyt tuomari. Varsinkin ensikertaa meneville suosittelen. Lisäksi tietenkin omistajia, kasvattajia ym.. kiinnostaa varmasti se oman koiran sijoittuminen kilpailussa.

Seuraavaksi lähdetään tavoittelemaan seuraavia kilpailuja niistä sitten lisää, kun päästään sinne asti!

Kiva kun poikkesit!




4 kommenttia:

  1. Onnittelut teille ja koirille hienosta menestyksestä ekoissa kisoissa.
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Oli kyllä hieno kokemus ja vielä hienompaa nähdä oman koiran menestyminen, vaikka olikin avoimenluokan kisa. :)
      Samoin sinne.

      Poista

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...