sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Uusi blogiyhteistyö!



 postaus on tehty yhteistyössä FitVerstas - Jasmin Alin kanssa


Sain uuden blogiyhteistyö kumppanin fitVerstaasta.

Blogistani ei ole tulemassa fitness päiväkirjaa, mutta uusi yhteistyökumppani tuo blogiin automaattisesti pieniä muutoksia.

Olen täällä blogissani moneen kertaan kertonut siitä miten olen kamppaillut ylipainoni kanssa jo pitkään. Aivan liian pitkään on tämän ylipainon kanssa leikitty ja on aika alkaa tositoimiin.

Pyysin fitverstaan Jasmin Alilta apua ongelmieni purkuun. 
Ensimmäisenä tuli itsellenikin tärkein asia mieleen, että mikäli tässä ollaan painoa pudottamassa alaspäin se tarkoittaa myös uuden ruokavalion suunnitelmaa.
Jasmin suunnitteli uuden ruokavalion ja nyt sitten alan päivittäin kokoamaan aterioita suunnitellusta listasta. Lisäksi ruokavalioon lisätään liikuntaa ja tietenkin selkä vaivaisena pitää myös huolehtia viikoittaisista venytyksistä.

Eilen otettiin blogiyhteistyön aloittamiseksi aloitus kuvat.


Aloitus tiedot
Ikä 41 
Paino 85 kg
Pituus 162 cm
Painoindeksi 32.39

Laskettaessani painoindeksiä ohjelma kertoo minulla olevan merkittävä  ylipaino.
Merkittävällä ylipainolla on riski sairastua kakkostyypin diabetekseen joka minulle todettiinkin puolivuotta sitten. Tosin myös taustaa lisää vahva perintögeeni.
Lisäksi on kohonneen verenapaine taudin vaara, tosin sitä minulle ei vielä toistaiseksi ole todettu. Verenpaineeni on ollut suhteessa painoon aina hyvä. 


Apuna tässä elämäntapa muutoksessa toimii Jasmin Ali.
Jasmin on koulutettu 
hyvinvointi- ja kuntosalivalmentaja. 
Lisäksi Jassu toimi personal trainerin hommissa.


Jotta saavuttaisin tasapainon vartalollani siihen vaaditaan paljon aikaa, kärsivällisyyttä ja toimintaa. Tiedän, että tässä elämäntaparemontissa tulee varmasti matkalla täysiä putoamisia ja epäonnistumisia. Jotta epäonnistumiset pystyttäisiin minimoimaan ja saataisiin enemmän onnistumisen tunnetta peliin tarvitaan: motivaatiota, sekä ehdotonta kiinnipitoa ruokailu aikatauluista. Elämäni saattaa ensimmäisen kolmen kuukauden ajan tuntuakin pelkältä aikataulutukselta aikataulutuksiin, mutta ilman niitä tämä homma ei lähde käyntiin.

"Laihdutuksella pyritään aktiivista pyrkimystä pysyvään painonpudotukseen". 
Tarkoittaa sitä, että mikäli minulta tippuu 1 kg kuukaudessa se on hyvä suunta, mutta jos tippuisi 3-5 kg kuukaudessa niin tämä todennäköisesti kostautuisi ja palaisi takaisin.
Tasaisella painonpudotuksella saadaan hyvä pohja hyvälle laihdutukselle.
Laihdutus kokonaisuudessaan vaatii kärsivällisyyttä, ja rauhallisen tahdin. Hötkyilyt ja liialliset stressaamiset vain pahentavat tilannetta ja sille linjalle en tahdo lähteä missään nimessä.

Ruokavalioni suunniteltiin uusiksi, lisäksi ruokavalion rinnalle otetaan liikuntaa mukaan. Liikunta muodot eivät ole mitään huimia vaan myös selkä ongelmani rajoittavat koko touhua. Liikunnaksi on valittu aloitukseen lenkit koirien kanssa. 
Lisäksi venyttelen kuten alussa jo mainitsinkin.



Ruokavalion suunnittelussa Jasmin auttoi minua ja auttaa jatkossakin.
 Ensimmäisenä minimoiraan sokerin, rasvan, liiallinen käyttö. Ruokavalioon lisätään reilusti kasviksia, hedelmiä ja hyviä hiilareita. Ruokajuomana menee vesi, jota juon päivittäin 3 litraa vähintää jotta saadaan nesteet kiertoon elimistössä, aineenvaihdunta kuntoon, kuonien poistumisen elimistöstä.
Lihaa, kalaa, kanaa, tumma makaroni ja riisi.
Kaikki vaalea mössö pois. 
Aika tiukalta kuullostaa, mutta toisaalta helpolta, kun lähdin viikonlopulla testaamaan uutta elämääni. 

Kaiken kaikkiaan syön 6 ateriaa päivässä ja annokset eivät todellakaan ole mitään pieniä vaan ihan täyttä ruokaa, joka antaa virtaa, energiaa ja puhtia päivään.


Pääsen myös herkuttelemaan kaiken tämänä hulabaloon keskellä. Päivittäiset välipalat koostuvat marjoista, rasvattomasta jogurtista ja hedelmistä joten siitä saan makeita, maukkaita annoksia. Todellinen herkkupäivä pidetään vain kerran viikossa ja silloinkaan ei lipsuta, eli ei mennä heti ensimmäisenä hesburgerin luukulle tai ahmita kaksin käsin suklaata kurkusta alas.
Viikko on aina aikaa miettiä mitä syödään milloinkin.

Kivointa oli lukea ruokalistalta ilta-palan kohta jossa luki smoothie. Se kuullosti niin hyvältä, että ei mikään. Minähän rakastan smoothieita joten ne eivät tuota ongelmaa.

Tärkeää tässä kaikessa on siis:

Ruokvalio jossa tarkkaan harkitut annoskoot.
Kyllä vain! annokoot tarkoittavat juurikin sitä, että osa punnitaan  ja osa mennään desilirtoissa. 

Tarkkaa hommaa, mutta ei sitä voi saada toimimaan ellei siihen lähde mukaan!!

Painoni punnitusta en tee päivättäin, koska se jos mikä stressaa niin paljon, että punnitusta teen ehkä kerran kahdessa kuukaudessa.
Tai sitten siinä vaiheessa, kun Jassulta tulee viesti, että käväseppä puntarilla ja lähetä paino tiedotus. 

Joka päivä näistä asioista en täällä kielipitkällä aio kirjoittaa, mutta aina kun tulee hyvä fiilis ja on uutta kerrottavaa niin postaan vähän välitietoja. Ajattelin, että tänne tulee jossakin vaiheessa vähän videookin pienissä muodoissa. 


Sitten ne alkukuvat ruuista...
"testailin viikonlopulla"!

Kaurapuuro, sekaan marjoja.
Lasi maitoa joka vaihtuu teeksi.
Ruisleipä jonka päällä paljon salaattia ja kasviksia.


Välipalana laktoositon maustamaton jogurtti, marjoja.


Lämminaterialla tummaa makaronia, jauhelihaa ja kasviksia paljon. 


TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA...

Kiitos Jasminille!!

Mikäi asut helsingin seurulla ja painit samojen asioiden parissa, ota reippaasti fitverstaaseen yhteyttä sieltä löytyy asiantuntijat, jotka voivat auttaa sinutkin alkuun. Voit käydä fitverstaan nettisivustolla katselemassa enemmän ja tutustumassa heidän toimintaansa allaolevista linkistä.




s-posti: jasmin.ali@fitverstas.com



















TallennaTallenna

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Vauhtia mestarille junnujen tahtiin!

Aamulla silmänsä aukaistua ei välttämättä aina tiedä mitä tuleva päivä tuo tullessaan.

Lähdin Joelin kanssa viettämään päivää ystäväperheemme luokse. Lapset leikkivät keskenään ja minä juttelin ystävieni kanssa.
 Muksut pelasivat jalkapalloa, ja kävivät välillä uimassa, ja sitä samaa rataa jatkettiin myöhään iltaan asti.

Jossakin vaiheessa olin suunnitellut lähtöä kotiin, mutta junnut sanoi, että ette te saa minnekään lähteä, kun Sami tulee tänne ihan kohta. Sami saa tulla pelaamaan meidän kanssa jalkapalloa.

Siinä vaiheessa en enään kuullutkaan mitään vaan mietin ja pyöritin silmiäni päässä ja totesin, että no ei helkkarissa mennäkkään kotiin vaan kyllähän minäkin elämässäni tahdon ainakin yhden nhl/mm-mestarin tavata ja sanoa käsipäivää oikein kunnolla.

"Joel miettii, menisinköhän tästä veteen", vai jostakin muusta. Vesi on niin pirskatin kylmää, että ei taida tämän pojan uinnista tulla mitään.

Mikäs se siinä hiekan keskellä kasvaa? olisikohan koiranputki kyseessä?


Molskis ja polskis, ensimmäinen junnu vedessä. 
Hyytävän kylmää ja metelikin oli sen mukaista. 
Itse en uskaltanut kastaa kuin varpaan päät ja lujaa kintut pois vedestä.


Nuoren herran kelpaa hymyillä, kun uskaltautui jäätävän kylmään veteen mennä itsensä kastelemaan.



Kylmää tuntuu vain edelleen olevan, vaikka kaikki lapsuuden runot lurittelin junnulle. Istu isän polvelle jutuista asti, mutta ei se vaan onnannut!


 Mutta yhtä junioria ei haittaa jäätävän kylmä vesi! Siellä se iloisena molskii menemään.

Viimein ja vihdoin se meidänkin junnu sinne molskahti ja sitten alkoikin varsinainen mesominen sankareilla.


Viimeinenkin junnu vedessä! Patjalla on mukava liikkua kylmässä vedessä, mutta entäpäs jos kaksi jätkää tulee ja vetää kumoon niin mitenkäs sitten ilme muuttukaan. :O


 O..oo..ouu,totesi herra hymysuu.
Mitens tuo tonne lensi?
Jaaha piti herran heittää veljensä kengät yli suuren ojan, mutta kengällä vauhti loppui kesken ja putosi suoraan ojaan. 
Minä onneksi pelastin kenkäparan turmiolta ja haravanpäällä sen sieltä noukin sen ylös!


Uinnit saatiin uitua ja junnut alkoivat uudelleen pelaamaan jalkapalloa. 
Siinä pelatessa saapui auto pihaan ja kukas se sielä asteli tyynen rauhallisena ulos!
....zz...:O ....
Aikamoinen käänne tuli päivän tapahtumiin ja kerran elämässä sitä pääsee samaan kuvaan itse Sami Lepistön kanssa.
Kädenpudistuskin oli jo sen luokan puristusta, että meinasi sormet mennä sijoiltaan. 
Voimaa siis löytyy, mutta kyllähän Nhl/mm-mestarilla sitä pitääkin olla, mikäli meinaa kiekkoa vääntää pelikentillä.


Siinä pelinelikko poseeraas kuvassa. 
Meidän Joel, sampan kanssa keskellä ja reunoissa Sampan pikkubroidit!
Perheessä siis pelataan jääkiekkoa koko miessakin voimin, pikkubroidit seuraavat isoveljen jalanjäljissä ja hyvin tuntuu pelit kulkevan.

Samilta kysäsinkin eilen, että montako peliä tuli pelattua viime kaudella kaiken kaikkiaan. Yli 80 kpl pleijjerit mukaan lukien. 
Kovaa työtä on nuoresta pojasta asti tehnyt ja täytyy kyllä miehelle hattua nostaa. Kun 6-7 vuotiaana aloittaa pelaamisen, niin kyllä siinä aika monta kertaa saa kentällä vääntää mailaa ja lämätä kiekkoo. 
Kauheasti en viitsinyt Samia kiusata kysymyksilläni ja kamerallani, koska pitihän mestarille antaa aikaa viettää lomaa rauhassa ja junnujen kanssa touhuta pihalla.


Joelille päivä ja samin kanssa yhteiskuvaan pääseminen oli varmasti se isoin juttu.
Mietinkin, että josko meidän poika saisi tästä vähän potkua uuteen lähtkäkauteen ja lisää motivaatiota pelaamiseen. Tosin motivaatiota riittää, mutta terveysasiat saadessamme kuntoon voi pelit onnistua paremmin.


Kun saatiin pakolliset kuvat kuvatuksi ja Samilta virallinen lupa  jakaa kuvat jokapaikkaan niin peli sai jatkua.

Vuorostaan testattiin miten käy nhl-mm-khl mieheltä maalivahdin homma.
Vuorossa Joel testaamassa pääseekö läpi!!
Joel pääsi läpi ja Sami totes, että hän on nyt ihan puurokynsi, eikä pärjää junnuille lainkaan.


Pikkubroidin vuoro antaa kyytiä isolleveikalle ja mitenkähän siinä mahtoikaan käydä!
No läpihän sekin pääsi!!



Lopuksi hyvä kuva siitä millaisella voimalla junnut päihittävän mestarin!
Tuli ihan tunne kuin olisi ollut seuraamassa ihan oikeaa jalkapallo peliä, vauhtia riittä ja vaarallisia tilanteita.


Kiitos Samille, että saatiin kuvata. Kiitos Jassulle, Jussille ja pojille.
Päivä oli mukava ja tästä jää kasvoille iso hymy ja ikimuistoinen päivä. 


Tälle miehelle ainakin kiekkokasvatus  on mennyt perille, ja tietää minkävuoksi sitä kiekkoa pelataan.
Fiksu, asiallinen persoona, hyvin iloinen ja juttelevainen kaveri. 
Touhuaa junnujen kanssa innolla ja nauttii selvästi siitä mitää tekee.

Thaks!!!


tiistai 14. kesäkuuta 2016

Vauhdikas loman alku!

Koulut on saatu viimeinkin päätökseen ja pojat kesälaitumille.
Heti kesäloman alettua esikoinen riensi viikon rippileirille.

Sain tänään pojan kotiin ja kiirettä alkaa pitämään koko perheellä, kun juhlat ovat viikonlopulla niin taloa siivotaan ja viimehetken suunnitelmia tehdään valmiiksi.
Meille ei pitopalvelua tule joten itse tehdään suurin osa ja anoppi, sekä miehen siskot rientää loppuviikosta apuun. Lisäksi kaverini tulee keittiölle apuun juhlapäiväksi.

mutta mitä muuta viimeiseen kahteen viikkoon kuuluu?

Tyttöjen kanssa tehtiin pieni lenkki!


Piti vähän pysähtyä hetkeksi, kun tytöillä oli niin kova meno päällä, että meinasivat vetää meikäläisen puolikuoliaaksi jo alkumatkassa.
Taisi hirven ja peuran hajuja kantautua metsästä, kun tutkivat tässä kohtaa niin perusteellisesti joka kohdan.


Väsyttäähän se hiiri jahti kovasti meidän pikkuisia kollipoikia. 



Jos Pippuri niin sitten Pekkakin.



Keksiikö joku mitä vikaa tässä kuvassa on?
Muutamana päivänä meinasi iskeä totaalinen paniikki kohtaus, ajatuksenani oli vain, että "ei kai ne vaihdevuodet nyt vaan alkaneet"?
Naamaa punoitti, kuumotti ja sitä oikeesti kuumotti siis niin kuin tuli olisi isketty koko naamalle.
Söin ihan samalla tavalla  kuin aikasemminkin, joten ruoka-valiosta ei voinut johtua. 
epäilin, että olisiko yhden lääkkeen annosmäärän korotus aiheuttanut tämmöisen epämääräisen tilan. Nyt on ollut jo parempi olo ja kasvoja ei kuumota, eikä punoita ainakaan tälläin. Kasvoja punottaa ainoastaan hiki joka johtuu taas siivoomisesta. 

Kaikkee sitä sattuu ja tapahtuu.


Onneksi isäntä on kaiken päivätyö kiireensä keskellä saanut viljely hommat tältä keväältä tehtyä. Viimeisiä pääsi nuorempi poitsukin äestämään. 
Taitaa tästä pojasta tulla aikanaan viljeliä, kun kaikki koneet kiinnostaa moposta, mönkijästä, moottorikelkasta, taraktoriin asti. Melkoinen vauhti mies tämä meidän kuopus. 


Isäntä seurailee junnun harjoituksia!


Arvatkaapas mitä minä tein sillä välillä, kun miehet leikki traktorileikkejäään?
Noh en ainakaan laskenut kuusen oksia, mutta sen sijaan keräsin melkein äpärillisen kuusenkärkkiä.
Valmistin ensimmäistä kertaa kuusenkärkkä siirappia josta tuli kyllä vähän liian löysä.
Laitoin kärkkiä pakastimeen joten voin talvella tehdä, vaikka uuden satsin.


Vähän kesäkuvia napsin aikani kuluksi.
Hyvin alkaa vihertämään piha kevään sateiden ja mutaisuuden jäljiltä.



Omppupuun kukinto on ohitse ja onneksi olen ottanut paljon näitä kuvia muistoksi. 


Tästä se idea sitten lähti. 
Kerään juhlia varten näitä ison kasan muiden luonnonkukkien kanssa vanhoihin maitotonkkiin pihaan.


Ensimmäiset kaksi kesäloma viikkoa huipentuikin viimeviikon perjantaiseen kyläyhdistyksemme talon 30.v juhlaan.

Sinne leivoin gluteenittoman vadelma kääretortun.


Jonka päällystin kermavaahdolla ja lopuksi jotenkin sekavasti koristelin.


Lisäksi tein gluteenittomia voileipiä.


Juhlaan saatiin yllätysvieraaksi saimme Eurajoen pappamopo kerhon mieskuoro.
Miehet olivat tehneet kyläyhdistyksen talollemme oman laulun.



Naiset keräs ennen juhlia luonnon kukista kauniita kimppuja pöytiin laseihin.
Juhannusruusuja toi yksi kylän naisista jotka päätyivät juhlapöytään.


Pöydissä oli erilaisia sekoituksia luonnon kukkia. 
Tästä minäkin sain idean esikoisen rippijuhliin.


Seuraavaksi palataan rippijuhlien jälkeen..

Monenlaista touhua on riittänyt viimeiseen kahteen viikkoon ja niin riittää tälläkin viikolla. 

"kesä on kiireistä aikaa"!

Kivaa viikkoa teille kaikille. 














TallennaTallennaTallennaTallenna

torstai 2. kesäkuuta 2016

Kesäinen viikonloppu!

Viime viikonlopulla ja tämän viikon alusta on saatu taas paljon ja vähän enemmänkin aikaiseksi.

Meillä alkaa perheen ensimmäiset rippijuhlat lähestymään ja niitä kovaa vauhtia valmistellaan ja siivotaan paikkoja.


Meillä on autotallissa grilli, sitä ei olla vielä raahattu ulos, eikä taidetakaan, kun tallin suojissa on hyvä grillailla. Varsinkin silloin, kun sataa saa suojassa grillailla ja katsella maisemia.
Tältä se maisema näyttää tallista katsottuna.


Kattokin ettet hyökkää sieltä puskien seasta mun kimppuuni!!
- no, en, en, kunhan muuten vaan luurailen ja kyttäilen täältä-


Hassu juttu miten meikäläisen jalat näyttävätkin niin pitkiltä ja ohkaisilta tästä kuvaus kulmasta katsottuna!


Viime perjantaina se sitten tapahtui!
Ensimmäinen leikkaus ja raidoitus hiusten takaisin kasvun jälkeen.
Laitettiin vaaleita raitoja omien harmaiden sekaan. Ei voitu vieläkään värjätä koko päätä, kun päänahka on paikoin edelleen rikki.
"tarkoitus on kasvattaa ne pitkät takaisin"!


Kesän kovin, pahin ja ehkä pikkuisen mukavinkin homma takanapäin. Mattojen pesu! Osa kuivumassa ja suurin osa vielä  pesemättä.
Lauantaina pestiin miehen siskon kanssa meidän matot ja voin kertoo, että oli vähän hikistä puuhaa näillä keleillä. Tosin matonpesupaikan kylmä vesi antoi viilennystä oloon. Varsinainen miss märkä t-paita kisa oli oikein meneillään!


Ja mitään en ole taaskaan tehnyt, en sitten niin mitään! Muutakuin mattoja pessyt hikipäässä.


Siinä niitä roikkuu jokapuolella pihaa kuivumassa. Mutt kyllähän räsymatot on kivoja ja kuuluu maalaistaloon ja pihamaisemaan. 
Kunhan eivät vain painaisi niin kamalasti.



Omenaan puun kukinnosta pitää ottaa jokakesä ainakin 10 ellei 100 kuvaa. Siitä ei silmiään saa, kun on niin näyttävä tänäkin vuonna. 


Istutin uusia kuuliljoja viimekesänä uusittuun penkkiin. Viimekeväänä istutetu kuuliljat olivat suurin osa kuolleet ja tuhoutunet talven jäljiltä, mikäs ihme tuo oli, kun viime talvikin oli mikä oli.



Pikkuisen vielä omppupuuta.




Syreenin tuoksu on valtava meidän pihassa, kun sitä on melkein jokapuolella pihaa. Hyvällehän se tuoksuu ja antaa oikein kesäisen tuoksun. Mutta allergiggona vähän ottaa kyllä nenun pieleen. 


Puukasa odottaa siirtoa aitan suojiin. Ensitalven klapit tehty.


Tälle pahanilman linnulle annoin kyytiä eilen. Kasvaa rehottaa lonkeroitaan niin, että porttiakaan ei anna aukaista. Jouduin anopin käskystä kurittamaan sitä ja vähän ohentamaan.
Loppukesää odotellessa ja katsellessa kuinka se täyttää lonkeroillaan koko aitauksen.
(humala)



Kesäinen salaatii joka 
Sisältää
Mansikoita
Jääsalaattia
Lehtisalaattia
Pöytäjuustoa
Halloum juustoa
Tummia viinirypäleitä
Sitruunamelissaa.


Jälkkäriksi iso ananas


Sunnuntaiehtoosta kävästiin miehen kanssa mönkijällä metsänelukoiden ruokinta paikalla. Jonkin verran oli kävijöitä riittänyt ja ruokaa kulunu, mutta laitettiin täydennystä lisää.

Huom: metsäneläimien ruokintaa aloittaessa, ruokintaa ei saa lopettaa kesken eli ruokinta pitää tapahtua ympäri vuoden.
(peurat, hirvet)


Nuolukivikin on paikallaan.
Riistalle tai kotieläimelle tarkoitettu mineraaleja, suoloja, hivenaineita ja vitamiineja sisältävä kivi. Riistaeläimet saavat siis kaipaamansa vitamiinit ym. tätä nuoleskelemalla.


Riistapelto eli tästä saa sitten napostella tuoretta heinää, kauraa mitä tähän sitten isäntä onkin istuttanut.


Pippurilla touhutuokio meneillään. Kyttää lavan alle ja vahtii tiukasti se mitä siellä oli niin näet seuraavissa kuvissa...





Poehaan kauhu sentään mikä rotta, myyrä mikä ikinä liekään, mutta ihan jäätävän kokoinen.
Näitä meidän pippuri on rahdannut jostakin varmaan jo neljä ellei enemmänkin.


Meidän miesväki istutti peruna peltoon. Piti laittaa vain pari sänkään, uuden perunan toivossa. 
Viimevuotiset perunat menivät ihan pilalle, kun kylmä syksy tuli  nopeasti, eikä keritty nostamaan niin kaikki potut paleltui. Mitenköhän tämän syksyn sitten käy? 


Siellä ne mennä köröttelee kolmisin ja junnut saa istuttaa.


Morjens! Missäs olet luurannut? kyselee Pekka Pippurilta.
-no mitä se sulle kuuluu? kyllä sää sen tiet misä mää olen ollut?

no jaa...


lakkaa nyt jo, ihan hävettää, kun siinä mun kaulaani nuoleskelet!
-No, kun tässä on jotakin hajua ja taitaa siinä olla vähän jotakin likaakin-
Joo, muta hei lakkaa nyt jo.. kyllä mää ihan itekin osaan itseni pestä ilman, että sä sitä kieltä tunget joka paikkaan.

-no älä nyt, kyllä sääkin mua putsailet aina mennen tullen-


hohhoijaaa... saiskohan täsä olla ihan rauhassa ja levätä rankan rottahiiri reissun jälkeen? Palvelija mua huuteli, mutta ei sillä taidakkaan olla mitään tärkeää asiaa!



Ai näinkö mun pitää poseerata?
-no vaikka sillain sitten-
Onlenx mää nyt hyvän näköinen?
-no juu, olet, olet, -



Oi voi, kun ramasee niin mukavasti. Koko yön pihalla seikkailun jälkeen vois ottaa pienet torkut. Täsä ikkunalaudalla on niin mukava loikoilla.



Semmoinen viikonloppu ja alkuviikko.
Koko perheellä oli touhua ja tohinaa kissoja ja koiria myöden.

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...