keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kaksi naista ja kamera!

Viimeistä osaa syyslomapostauksesta viedään.
Lauantaina oli aivan ihana ulkoilupäivä ja päätimme Katan kanssa lähteä ulos kuivailemaan.

Osa kuvista tulee nyt minun blogiini näytille, osa Katan blogiin kunhan saisin kuvat hänelle jollakin konstilla viedyksi.

Mitä me saatiin aikaiseksi sen näet seuraavaksi.





Mihin suuntaan lenkkarit meidät kuljettaakaan?








Joku päätyi puuhun väärinpäin killumaan. 


Idea lamppua syttyi jälleen..
Käskin nuoren naisen keräämään vaahteranlehtiä ja sanoin, että nyt tehdään iso sydän. 
Tuumasta toimeen ja vaahteranlehti sydäntä rakentamaan. 




Sellainen sydän siitä sitten syntyi


Joinakin päivinä on paras unohtaa kaikki ja heittää ränttäliksi. Sitä elämää ei aina jaksa murehtia, murehtiminen saa vain olon sairaammaksi. 
Sen vuoksi otettiin kaikki ilo irti kuvatessamme, mutta olisi pitänyt ottaa vielä enemmän.


Välillä pitää vähän huohahtaa ja rauhoittuakin. Pari päivää oltiin puuhasteltu yhtä ja toista joten ulkoilu tuli niin tarpeeseen.


Katan paidasta bongasin tämän tekstin ja sehäh sopii tähän kuvaan hyvin.


Ajateltiin kävellä ihan pikkuinen lenkki ja kuvailla jotakin kivaa. Saatiin Pippurikin mukaan lenkille.


Ystävyys!
Pippuri aina mukana lenkeillä, seuraa joka paikkaan askel askeleelta. 


Se on niin pehmeä ja lämmin, ettei sitä voi olla halailematta ja suukottelematta.



Sitten vaihtuivat vuorot ja miten Kata selvisi Pippurin kanssa kuvauksesta.


Kyllä se Pippuri Kataakin päätti nuuskasta..

Jaaha, mitähän se pippuri nyt pohtiikaan. Ei sen nyt näin pitänyt mennä. :)



Mihise me seuraavaksi mentäs kuvaamaan? Mietittiin hetki ja sain idean, että napataan polkupyörät ja käydään pienellä pyörälenkillä.
Pippuri piti viedä vain kotiin, ettei lähtisi meitä seuraamaan.



Siitä pyörlenkistä tuli yhteensä n. 10 km


 Ensin silta ja jokimaisemaa.
Tämän maisemakuvan vain pilasi sähkölinjat.


Mitäpä mietin?
Aika hikipäässä poljettiin pyörillä joten pieni hengähdystuokio.


Kukkulan valtiatar valmiina valloitukseen!


Mitä se valtiatar nyt tekee?
Nukkumaanko se rupesi? No ei, sehän ottaa arska hoitoa kasvoille. Oli meinaan sitten niin hyvä paikka istua suoraan lämpimän auringon valossa. 


Ja jatkuu...


Kukkuluuruu.. mitä kuuluu?


Pieni mietintä myssy??
Mikäs kivi se tämä on?
Mihis mää tän muuten laitoin?


Kuvaaja sanoi, että hyppää. No mää niin kovasti yritin, mutta pelkäsin kompastuvani ja putoavani kukkulalta alas.


 Minähän valloitin tämän kiven joten olen kiven valtiatar!


Lopuksi pieni lepotuokio ennen paluumatkan aloitusta.
Valokuvaus ja pyöräily on kovaa puuhaa.
"valas valloitti aurinko tuolin"!


Siihen loppui valokuvaus päivä ja loppupäivä meni sohvaperunana. 
Kumma juttu meinaan miten se pyöräily voikin väsyttää ja rentouttaa. Lisäksi huomasin reisilihaksenikin rentoutuneen pyöräilyn yhteydessä joten jalatkaan eivät olleet kovin kipeät seuraavana päivänä.

Sellaisia syysloma juttuja meillä oli.

Seuraavaa postausta suunnittelemaan.

Mitäs tykkäsit valokuvista?


9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos. Vähäsen kyllä ajattelin, että omaa naamaani en laita ollenkaan, mutta aikas hauskoja noista tulikin. :)

      Poista
  2. Ihanan leikkisiä kuvia. Tykkään tosi paljon ja on kiva nähdä sinut hulluttelemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmiten menee omien ja muidenkin lasten kanssa aika hullutteluksi k aikki touhut. Mutta täytyy sitä joskus aina heittäytyäkin elämän mukaan ja repästä jotakin hauskaa.:)

      Poista
  3. Tyttöjen hauskaa aikaa!! Söpönen Pippurikin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippuri on niin mun suosikki poika. :)
      Tytöt tahtoi hauskuuttaa lukija kuntaa. :)

      Poista
  4. Tykkäsin kuvista :) Ja varsinkin ihastelin sun villapaitaa :)

    VastaaPoista