perjantai 7. elokuuta 2015

Risteilyllä!

Viimeinen pariviikkoa on ollut melkoista vilinää ja vilskettä, välillä on tuntunut etten tahdo oikein vauhdissa pysyä mukana. 

Olimme viimeviikolla eli 29.-30.7. ruotsin risteilyllä. 
Mikähän kumma mutkin sai sinne niin innokkaasti lähtemään, kun yleensä olen se joka sanoo heti jyrkän ei sanan kuullessaan jonkun tässä perheessä suunnittelevan laivamatkaa. Vielä ihmeellisempää oli se, että se olin tälläkertaa minä joka sen matkan varasin ja olin ihan intoa puhkuen lähtemässä.

oikeastaan jos tarkempia ollaan se juttu menee näin..

Meidän piti kyseinen viikon alkupuoli viettää mökillä, mutta sääkarttoja ja tietoja katsellen edellisviikolla totesimme, että ei siellä ole sateella mitään tekemistä eikä siellä silloin kukaan viihdykkään.
Siskoni ehdotti, että mitäs jos lähdettäisiin porukalla laivalle? Ja mitä vastaa TaRa? no minähän löin asian lukkoon saman tien ja sanoin, että nyt meidän pojat pääsee laivalle pitkästä aikaa.
Menin ja varasin Turku-Tukholma-Turku risteilyn. Vasta varauksen tehtyäni  putosin takaisin maanpinnalle ja totesin, että ei helkkari nyt sitä sitten mennään eikä enään voi peruuttaa.
Minä, kun aloin heti luomaan pääkopassani kaikenmaailman kauhutarinoita itselleni ja  tietenkin ajattelemaan, että siellä keikuttaa ihan sikana, se laiva kaatuu,  uppoaa, menee nurin, tulen merisairaaksi ja lopuksi sekoaisin. 
  Miten ihminen voikin olla näin AASI? Lisäksi mietin koko ajan, että mitenkähän mää pärjään siellä n.2000 matkujan joukossa paniikkini, jännityksen ja  pelkotilojeni kanssa. Täytyy sanoa, että ensikertaa otin avokämmenen esiin ja pamautin sitä pöhköpäätä suoraan poskelle ja totesin, että se on kuule sun omien aivojesi ajatusten tuotantoa. Vieläpä sellaista tuotantoa, että jos tällätavalla alkaa jo matkaa varatessaan ajattelemaan niin ei sitä voi koskaan matkustaa yhtään mihinkään ei sitten niin mihinkään. 
Joskus on vain tilanne, että on pakko pakottaa itsensä menemään, eikä aina voi miettiä, että mitä ja jos? 
Vai mitä mieltä olet?
(niin ja olihan siellä vielä se ahdas hyttikin jossa voi tulla täysi pakovalta ahtaanpaikan kammoiselle.) 

Elämässä voi tapahtua ja sattua aina ja jokapaikassa, kerran täällä vain eletään ja elämä pitäisi olla elämisen arvoista, hauskaa ja siitä pitäisi oikeasti nauttia silloin, kun voi. Tottakai niitä masentavia, pelottavia, surullusia ja pahojakin asioita tapahtuu. Mutta jos niitä kokoajan miettii päivästä päivään ja viikosta viikkoon niin eihän siinä enään pysty hengittämäänkään. 


Tämä laivareissu oli just niin meidän perheelle tarkoitettu ja pääsin oikeesti tyhjentämään pääni ihan täysillä. Sain siirrettyä hetkiseski ajatukset muualle, viimeinen puolivuotta on ollut ihan tuskaa jatkuvien selkäkipujen, pääkipujen, ym..ym... muiden asioiden takia joten nyt mä päätin tehdä sen ja antaa niille asioille nyrkkiä oikein olan takaa. 

(siis tyhjentämään aivoja, oikeasteaan tämä oli ihan hermona puolet matkasta ja se johtui juurikin siitä jännityksestä)

Matka siis sa alkaa ja viimein koitti risteilyaamu ja lähdettiin ajelemaan suomen Turkkuseen.
Satama-aluueelle päästyämme todettiin, että samalle risteilylle ilmeisesti oli tulossa muitakin mukaan. Autopaikkaa ei meinannut sitten löytyä millään, mutta kyllä me se parkkipaikka löydettiin jonkin  ajan kuluessa. Laukut kouraan ja tassuttelemaan kohti lippujen lunastusta. 
Siinä vaiheessa, kun olin kiput lunastanut tuli se tunne, että nyt ei sitten enään peräännytä vaan mennään jos ollaan kerran mennäksemme. 

Siskoni ja sen mies tuli hieman viimetingassa, mutta ajoissa kuitenkin. Pientä jännitystä havaittavissa. 
Mielenkiintoista oli seurata niitä ihmisiä joita tulvi kokoajan vain lisää ja lisää tuonne satamaan. Sattuipa tulemaan sellainen 20 hengen japani tai kiinalais ryhmä ja silloin laivan odotus muuttuikin hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Kuuntelin sivussa, kun pari ryhmänjohtajaa puheli ja tarkasteli nimilistaa ja jotenkin mua alkoi väkisinkin huvittamaan, kun sanaakaan en ymmärtänyt tiedä sitten oliko japania vai kiinaa.


Laiva tuli aikalailla ajoissa ja silmissäni se näytti jättiläiseltä ikkunasta katsoessa. 
Hetkenpäästä siitä, kun Baltic oli rantautunut niin perässä rantautui vikignlinen laiva ja selvää oli ainakin se, että peräkkäin oltaisiin lähdössä seilailemaan.

Laivaan oltiin viimeinkin päästy ja kannelle oli pakko päästä heti katsomaan satamasta lähtöä.


Liikenteeseen lähdettiin, turku ja grace jäi jälkeen.


Nuoripari T&T valmiina risteilemään kiljusen herrasväen kanssa.


Pitihän siinä ryhmäkuvaakin ottaa ja välissä vaihtaa vain kuvaajaa.


Nyt jälkeenpäin totesin, että voi kauheeta sentään. Miten mun posket voivatkin punottaa noin mahdottomasti? No siihenkin on valmis vastaus! Siis mun oli niin jumalattoman kuuma ja kauhea hiki siellä ihmismassan keskellä, kun odotimme laivaan pääsyä.
Ihmekään, että naama punoittaa.


Turkkusen linna jäi taakse ja pikkuhiljalleen laiva liipu kohti päämääräänsä.


Joku pikku putnikki puskutti eteenpäin ja se näytti laivan kannelta katsottuna ihan kirpulta. Meidän Joel innostui heiluttelemaan pikkubaatin kuskille ja kyllä se setä meidät huomasi ja heilutteli takaisin. 


Siinä jonkin aikaa laivan liipuessa kohti pidemmälle ja pidemmälle aavaa kohti mietin, että mitä ihmettä tuolla kannella nyt oikein tapahtuu! Ihmisiä kertyi sinne kasapäin ja varsinkin niitä kiinalais japanilaisia kumpia sitten olivatkaan, ottivat kännykällä kuvia. No pianahan se selvisi mikä siellä on!!

Siis niin kaunista auringonlaskua en ole pitkään aikaan nähnyt ja siinä vaiheessa alkoi minunkin kamerani laulamaan. Tässä vaiheessa muistin sen, miksi sinne laivalle tahdon. Laivan kansi on paras paikka kuvat merellä auringonlaskua. 
Niin mahtava ilma oli lähtiessämme, että kyllä kannatti sinne laivalle mennä!


Pyysin siskoani ottamaan meistä virallisen laivakuvan. 


Juhosta nappasin kuvan suoraan auringonlaskun edessä. 


Illan mittaan kierrettiin pitkin laivaa ja katseltiin mitä sieltä löytyy. Taxfreestä haettiin pakolliset laivakarkit ja juomingit. Iltapaalakin napattiin hyllyiltä mukaan hyttiin. Mutta yksi paikka tuntui olevan ihan ylitsemuiden meidän poikien suosikki!

Mitäs tässä vaiheessa pitäisi sanoa?
Ikäraja tuli vastaan. Siinä vaiheessa mä sanoin, että taaskaan minä en pääse sisään. Eli pitikö minun vain niellä pettymys ja antaa muun poppoon vaeltaa ovista sisään.


Ei, vaan minä päätin mennä mukana ja olihan mulla siellä taas hauskaa.
Eräät porukasta päättivät vähän pistää leikiksi ja nyt en ole ihan varma, että onko kysessä charlie chaplin ja kattokassinen vai merirosvo kera hessun?


Tästä viimeisestä en pääse perille, kuka on eksynyt kuvaan.


Isän ja pojan ilma kiekko kisa.


Siskosten kisa ja myönnän ottaneeni tappioo oikein urakalla.


Ehkä  olisi Joelin pitänyt vähän miettiä kenelle menee liikaa soittamaan suutaan.....


Tai sitten Joelille ja tälle piip nyrkkimiehelle.


Parin taisteluhetken jälkeen mentiin katsomaan mitäs tarjontaa siellä tanssisalin puolella on. Yhdestä aisitasta olen kyllä onnellinen näillä ruotsin risteilyillä. Niissä on otettu lapset hyvin huomioon ja lapset saavat kulkea vanhempien mukana myös tanssisaliin. No me ei nyt isännän kanssa menty tanssimaan, mutta kuunneltiin sujuvasti ja katseltiin, kun muut jammasivat.

Suurinosa ajasta meni lasten kanssa pelikoneiden kimpussa ja ilma kiekko paasaten.


Isäntä päätti tarjota meille kunnon juomingit ja voihan miten ihanan raikkaita nämä alkoholittomat rinkit olivatkaan. Näitä olisi voinut kitata vaikka kuinka monta peräkkäin janoonsa. 
Muistanutkaan miten hyviä ne ovat!!!


Tuntui maistuvan junnuillekin...


Illan vauhdikkaasta esiintymisestä vastasi dance factory show ja se  oli kyllä hiano!!



Kunahan saan jaettua tubeen videopätkää niin lisään tähän myöhemmin videopätkän näiden hianosta esityksestä.


Keskiviikon ilta lähtö merelle oltiin saatu alulleen. Ilta vaihtui yöksi ja piti mennä hyttiinkin vähän ottamaan välillä unta. Mutta minulla taisi yöunet jäädä vähän vähämmälle kuin meidän perheen miesväellä. Minä se jäin vielä diskon puolelle tanssahtelemaan siskoni ja siippani kanssa. 
Laskin siinä torstai aamuna aamupalalla, että mun yöunet taisi jäädä vain vaivaiseen kolmeen tuntiin. Noh.. eihän laivalle olla tultukaan nukkumaan vaan katselemaan maisemia, maistelemaan makuja, nauttimaan esityksistä ja perheen kanssa olemisesta. 

Miesväki tuntui vain olevan hermostutksissaan, kun halusin melkein jatkuvasti laivan kannelle kävelemään. Siis mulla oli kokoajan aivan jäätävä kuumuus, hiki ja sellainen olo, että pakko päästä vilvoittelemaan. Ilma oli kaunis joten mitä sitä silloin sisällä istumaan,  kun voi nauttia kerrankin kauniista merimaisemista. :)

Aamiainen oli maittava ja sitä ritti ihan yllinkyllin. Nakit, munakas, jne.. maistuivat koko porukalle.


Tukholman satama-aluetta en kerinnyt tälläkertaa näkemään kannelta, mutta sen sijaan saarimaisemaa kylläkin sen edestä.


Aika näyttäviä ja komeita rakennuksia oli saaristossa ja rakennuskulttuurisesti todella upeita yksilöitä.




Tämän punaisen torpan piha-alueella oli jos jonkin sortin rakennusta ja vielä purjevenekin jossa oli punaiset liput. En tiiä mikä tai kenen on, mutta aivan hienolta näytti laivasta katsottuna.


Sitten, kun joku kertoo mikä kartano tuolla on niin olen taas viisaampi? Liput eivät olleet salossa, mutta mietin, että voisiko tämä olla joku ruotsin kunkun asutuksia?


Muumit seikkailivat jälleen laivalla ja tottakai mun piti saada peikosta ja pikkumyystä kuva. Meidän pojilta alkaa olemaan jo muumiajat ohitse, mutta minä kyllä viihdyin näiden esitystä katsomassa ja moni muukin. 


Taidettiin viimeinkin olla aavanmeren tuolla puolen. Avaa, avaa, ja vähän vielä aavaa. Laskeskeltiin siinä, että kohta ollaan puolessavälin paluumatkaa ja kauhian äkkiä se matka menikin. En tiiä minkälainen formulakuski meillä oikein oli siellä laivalla, mutta välillä tuntui, että mentiin ihan hirmuista vauhtia.


Näytti siellä merellä olevan liikennettä ja vähän muitakin kuin meidän laiva liikenteessä. Ruottin puolella niittä paatteja tuli vähän joka suunnalta yhdessä välissä.


Siellä se viking line puksuttaa siivosti perässä, vai onko se kentie yrittämässä ohittaa meitä, kun koko matkan on tullut perävanassa.


Näin me sitten viimeinkin saavuimme onnistuneen ja kivan laivamatkan jälkeen onnellisesti takaisin kotisatamaan.
Kyllä se oli komia laiva tuo baltic ja suosittelen sulle ihan täydellisesti.


Laiva alkoi purkaantumaan ja jengiä valui kuin muurahaisia sateella ulos baatista. Ainakin se siltä tuntui kuin miljoona ihmistä olisi ollut samaan aikaan tuolla baatilla.  Katselin balticin tietoja ja wikipedian mukaan sinne mahtuu 2000 matkustajaan joten ei me ihan yksin siellä oltu!
Nyt sekin on tehty!!!! viimeinkin mä kävin 5-vuoden tauon jälkeen laivalla.
Oli se kyllä kaikki sen jännittämisen arvoista ja loppujen lopuksi kaikki meni hyvin, heinäkuinen sää suosi jälleen matkustajia ja palvelu pelasi. 

Kuinkas sitten kävikään...

Lähdettiin ajelemaan kohti satakuntaa niin yllätys!! saatiin oikein kunnon sadekuudo niskaamme.


Mitä lähemmäs tultiin satakuntaa niin sitä mielenkiintoisemmaksi maisemat kävivät.
Taisi olla taivaallakin risteily meneillään. Pilvilaivahan se siellä purjehti!!



Sellainen risteilyreissu meillä tälläkertaa ja seuraavaa postausta jo lujaa miettien ja pitää teille vielä se videopätkä siitä illan esityjistä laittaa tänne aikanaan.

Sinä joka et ole käynyt koskaan laivalla niin suosittelen sulle heinäkuuta ja varmasti tykkäät jos et muusta niin maisemista. 
Melkoisen vaikuttavat maisemat ja nättejä taloja katseltavaksi tuolla ruottin puolella.


8 kommenttia:

  1. Teillä on ollut ihana reissu! :)

    Tukholman saaristo on kaunis ja ne talot! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä pitkästä aikaa hyvä risteily ja ilmakin vielä suosi niin mikäs siellä laivalla oli ollessa. :)

      On kyllä kauniita taloja ja rakennuksia pullollaan. :)

      Poista
  2. Mukava risteily teillä ollut.
    Nyt alko munkin mieli tekemään laivalle ja juurikin kuvailee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muutakuin laivamatkaa varaamaan ja nopsaan. Keskiviikko lähtö oli ihan äly edullinen ja vielä elokuussakin varmasti ilmat ovat hyvät, ehkä. Meitä ilma onneksi suosi ja siellä kannella sai kävellä koko matkan ajan. :)

      Poista
  3. Voi miten kivan näköinen reissu teillä on ollut. Alkoi tehdä itelläkin mieli taas laivalle. Noi drinksut on muuten niin hyviä <3
    Oikein mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Drinksut oli kyllä todella hyviä, osaisikohan niitä itse tehdä kotona jos yrittäisi. :)
      Mukava reissu oli ja ehkä ensikesänä uudelleenl (heinäkuussa). Vaikka heinäkuussa onkin laivamatkat sellaisia turistirysiä, mutta ei sitä määrää huomaa siellä kävellessä. Poistuessa laivasta kyllä huomaa ja laivaan mennessä. Aina tulee sellainen olo ettei vain jäisi toisten jalkoihin tai olisi liian hidas liikkumaan. :O

      Poista
  4. Kiva reissu ja hyviä kuvia...taas kerran.

    VastaaPoista
  5. On niin upea tuo teidän virallinen laivakuva, että teetä siitä sellainen kanvaasitaulu :) Alkoholiton drinkki on aika usein jaffaa lasissa niin hienoa, että on panostettu estetiikkaan ja valikoimaan. Tuohon laivastapoistumiseen kannattaa mennä aavistus myöhässä niin välttää puristuksiin joutumisen siinä kiireellisten ensirysäyksessä.

    VastaaPoista

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...