lauantai 20. kesäkuuta 2015

Keskikesän juhlaa!

Eilen vietettiin juhannusaattoa ja meillä poikkesi miehen siskon perhe kylässä ja siinä meni ilta mukavasti touhuten. 

Päivällä nautittiin hyvästä ruuasta ja illan mittaan vielä grilattiin perinteiseen juhannustyyliin.

Ilma ei ihan kokonaan eilen suosinut juhlijoita sateensa vuoksi, mutta kyllä me välillä uloskin päästiin. 

Siinä vaiheessa, kun minä kokkasin keittiössä päiväruokaa meille niin mies kävi tekemässä juhannusvihdan meille saunaan. Toi samalla pari koivua pihaan juhannus tunnelmaa luomaan. Minä se puolestaan kapinoin koivua vastaan ja vähän vihtaakin vastaan, koska olen koivuallerkikko ja tänä keväänä on kyllä allergia oireet olleet aika tapetilla meidän talossa.

Oltiin torstaina kaupassa käydessämme ostaneet merilohta ja päätin jälleen tehdä sitä päiväruuaksi.


Uunilohi on suurta herkkuani, mutta lohta raakana käsiteltäessä joudun käyttämään hansikkaita. Ilmeisesti sitten olen kalalle kuitenkin jonkin verran allerginen, kun kädet alkaa kutisemaan käsiteltyäni raakaa kalaa. Kypsänä oireet eivät kuitenkaan ole niin voimakkaita. 


Raikasta mansikka salaattia, itsetehtyä kermaviili kastiketta ja keitettyjä perunoita uunin kalan kanssa niin mikäs sen parempaa. Ihan uusia perunoita ei vielä saada, mutta edellisvuotisia on vielä jonkin verran kellarissa. 


Mansikoita hain eilen kaupasta ja tein jälleen oman variaationi salaatista.

Mansikkasalaatti

Ohje:

1 rasiallinen mansikoita
vesimeloonia
ruohosipulia
tilliä
jääsaalaattia
salaatin siemen sekoitusta
sitruuna oliiviöljyä

Jälkkäriksi tein tietenkin minkäs muun kuin gluteenittoman suklaakakun.


Tämä suklaakakku on meillä jo aivan vakio herkkuna juhlapöydässä. Tämä on siis niin hyvää ja nyt ensimmäistä kertaa muutin ohjetta ja käytin eri jauhoja kuin sunnuntain gluteenitonta jauhoseosta. Lisäksi lisäsin joukkoon maitosuklaan palasia ja voi herttinen mikä sensaatio tästä tuli.
Koko kakku meni saman tien, kun sain leikattua meidän junnuille ja miehen siskon tytöille palat niin loput menikin meidän aikuisten suihin.


Lisäksi laitoin tuoreita ananaspaloja ja loput mansikan palat tarjolle kahvipöytään. 


Illalla saunottiin, grillattiin ja lepäiltiin.

Kävin poimimassa tuvan pöydälle luonnon kukkia vanhaan lasipulloon ja ovat kyllä niin ihanan näköisiä.



Juhannusaatto vaihtui päivään ja aamusta nukuin pitkään ja sikeästi. Isäntä oli virittänyt sulkapallo verkon ja sitä pääsin kokeilemaan poikien kanssa. Meidän piti ottaa neliottelu, mutta isäntä oli jo minun olessa juhannuspäivän saunassa pelannut poikien kanssa hikipäässä ottelua joten toimi siten kuvaajana, kun minä pelasin poikasten kanssa.


Taisin tälläkertaa päästä voitonpuolelle ja, kun saatiin peli kunnolla käyntiin niin pojat luovuttivat ja minäkin päätin siirtyä sisälle vilvoittelemaan.


Ulkona on tänään ollut lämmin ilma, mutta en ole oikein jaksanut siellä istua, kun eilen tuli touhuttua ja herättyä niin aikaisin, että tänään on mennyt levon puolelle. 


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Ystäväkirja!

"Minäkö keski-ikäinen blogin Tiia oli kuullut, että jossain myydään ystäväkirjoja aikuisille. 
Siitä innostuneena Tiia keksi laittaa liikkeelle tällaisen ystäväkirjan myös blogissaan." Tiia haastoi Outin mukaan tähän uuden tyyppiseen ystäväkirjaan.

Outi sensijaan haastoi minut mukaan tähän hauskaseen ystäväkirja aikuisille tehtävään.
 Outin vastaukset voit mennä kurkkaamaan TÄSTÄ



YSTÄVÄKIRJA AIKUISILLE

(ystäväkirjassa pitää aina olla kuva)



Lempinimi?


Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja mullahan niitä on riittänyt vaikka kuinka paljon.
Erään nuoruuden ystävän äiti kutsui minua Tantuksi, mistä ihmeestä se senkin keksi? Tantusta tulee mieleeni sellainen äiti ihmisen vanha rähjäinen yöpaita jota kuljetin pikkumukulana joka paikassa peukalo suussa kulkien mukanani. Haistelin sitä ja muistan vielä, että sitä ei saanut koskaan pestä. Mikäli sen pesi niin siitä poistui se (hyvä) haju.
Sitten oli nimiä mm. Titi, TaRa, Tana, Tantsu kas, kun ei tena! Siis mua on huudeltu jos jonkinmoisilla nimillä ja aina ihmeellisemmiksi ne vain muuttuvat eri sukupolvien mukana.



Lempiaine?



Kyllä se taisi olla aikanaan liikunta ja kuvaamataito.




Kalsonkien malli stringit vai jättikset,



Kuvan kopsasin netin syövereistä ja tässä on varmaan suurinpiirtein malli josta pidän ja käytän. Tosin en nyt viitsinyt lähteä ottamaan kuvaa omista alushouistani, koska te olisitte menettäneet järkenne ja tajunne siellä lukiesanne ja katsellessanne meikäläisen alushousu vuoratusta. 
Mamma malliin jätti kokoisethan on parhaat. 




puuvillaiset vai silkkiset?



Puuvillaiset on meikäläiselle melkein passelimmat. Mä en sitten yhtään tykkää jos pikkuhousut, kiristää, hiertää, kiertää ja niiden asentoa pitää kokoajan korjailla jatkuvalla syötöllä. Istuvat, pehmeää kagasta olevat ovat kaikkin mukavimmat ja rennoimmat. Tosin meikäläiselle ei tunnut löytyvän oikeaa kokoa olevia alkkareita lainkaan. Joko mun alkkarit ovat liian pienet ja jotenkin makkarat lelluu niiden läpi ja välistä koko ajan. Eipä se menoa haittaa, kun ukkokulta ja muksut kattelee mun kulkemista alkkareilla. 




Kahvi vai tee ja minkälainen kahvi tai tee?



Kahden kärki: TEE
Princess tee on minun ja erityisesti esikoisen herrkua. Eli tee kansaa olen minä, koska en tahdo edelleenkään refluxien olevan vallassaan. Lisäksi twinings maku teet ovat hyviä ja vihreä tee sopii hyvin huonomahaisellekin.





Lempiherkku?



Voi kauheeta sentään, eihän kukaan nainen voi elää ilman SUKLAATA??



Ilman fazerin sinistä elämästä ei tule mitään. Pitäisi varmaan himmata suklaan syöntiä, kun sitä on  tullut mätättyä viime aikoina melkoiset määrät ja sen huomaa mahan alueesta todella hyvin. 






Paras tuoksu?



Anais Anais:ta sen olla pitää. Mikäli kävelen sua jossakin kadulla, ostarilla tai missä tahansa tässä maailmassa vastaan niin varmasti haistat tuoksuni jo kaukaa. Olen aivan hurahtanut tähän tuoksuun ja sitä käytän joka paikassa mihin menen. Meikäläisen suosikki  haju tällähetkellä ja karkoittaa hien todella tehokkaasti. 
Pitää varmaan seuraavaksi kirjoittaa tarina tästä anais anaiksesta miten päädyin tämän tuoksun käyttäjäksi.
Lisäksi paras tuoksuihin kuuluu: vauvan tuoksu se puhdas ja viaton tuoksu. Lisäksi oman kullan tyynystä tuleva miehinen tuoksu, kaappaan joka aamu miehen lähdettyä töihin mieheni tyynyn ja jatkan tyytyväisenä sikeää unta. 





Lempieläin?
(saa olla vaikka oma ukkokin)



No oma ukko tietenkin se nyt automaattisesti kuuluu sarjaan, mutta koirat, kissat, kaikki nelijalkaiset, karvaiset otukset jotka ovat kilttejä, pehmeitä,  ihania, tuoksuvat pennuilta varsinkin kissan pennuilta. 



Lempielokuva?



Nyt tuli paha!!  Twilight saaga. Olen siis niin moneen kertaan katsonut nämä leffat ja tuntuu etten saa koskaan niistä tarpeekseni. 



Lempimatto?



virkatut ovat nyt kovassa huudossa ja mää niin kaipaisin sellaista oiekin isooooo virkattua pyöreää mattoa meidän tupahuoneeseen. 



Suurin kammosi?



PELKÄT KUVATKIN SAAVAT JO KARVAT NOUSEMAAN JA KYLMÄN VÄREET MENEMÄN PIRKIN VARTALOA.... 
HÄMÄHÄKIT JA KÄÄRMEET... EN PYSTYNYT EDES KUVAA LAITTAMAAN, Kun googlesta tuli niin kamalia kuvia, että taju meinasi lähteä. 



Näetkö unia vai uneksitko tyhjää vaan?



Joka kirottu yö näen unia ja kaikissa unissa saisi olla K-18 ikäraja. Siis minä jos joku näen unia ja ne jos mitkä ovat niin todentuntuisia, että välillä oikein herätessä pitää miettiä missä olen!!



Mukavin naistenlehti?



Naistenlehtiä luen aika vähän, mutta joka kuukausi postilaatikkoon tipahtaa koti ja keittiö lehti. Sen tilasin parivuotta sitten ja sinnikkäästi jatkan tilausta. 

Lisäksi: Jeanne d´arc living lehdestä osta jokaisen kuukauden numeron ja nyt harmittaa, kun viimevuodelta puuttuu kolmen kuukauden lehdet. 
Tämä lehti on se lehti joka kuuluu lukea kera nauttien fazerin sinisestä omassa hiljaisessa lukunurkkauksessa.







Kolottaako?



No aina ja jokapäivä. Ikää tulee vuosia lisää ja kolotukset sen, kun lisääntyvät.
Selkävaivainen, kun olen niin välillä (ei säännöllisesti nautittunta, eikä aina) tehoaa parhaiten 

Panacod, burana 600 ja paratabs ei yhtäaikaa tietenkään, mutta vaihdellen. Voi mennä viikkojakin ettei tarvitse ottaa yhtäkään kipulääketta ja sitten taas saattaa mennä viikko, että tarvii ainakin sen buranan jotaa pystyy liikkumaan. 

(syksyn kuntoutusta siis odotellen)!!!!


Paras apuväline?


Keittiö jakkara! Lyhyemmästä päästä, kun olen sukua (pituudessani) niin jakkara on oiva apuvälinen kivutakseni kurkottelemaan katon rajaan hakemaan tavaroita kaappien ylähyllyilltä.


Vanhuudenpäivän haaveet?


Saisi viettää mahdollisimman tervettä elämää ja nähdä lastensa ja lastenlastensa kasvavan. Sekä pitää mieheni vierelläni mahdollisimman kauan. Niin ja matkustella ehkä ja elää onnellinen ja tasapainoinen elämä!



Lottovoitto vai ikuinen elämä?

Tuosta ikuisesta elämästä mää niinkään tiedä, mutta lottovoitto vois olla kyllä paikallaan aina välillä. 


Sitten minä lennätän tämän ystävkirjan seuraaville kolmelle bloggarille


Kikille
Kikin blogiin pääset TÄSTÄ

Sirpalle
Sirpan elämää blogiin pääset TÄSTÄ

ja

Elsa- Maaritille
Blogiin pääset TÄSTÄ


SAMAT KYSYMYST, mutta eri vastaukset!


Rocky road!

Olen nyt pari kertaa innostunut tekemään rocky roadia. Rocky on muuten ihan sairaan hyvää makean nälän tuhoajaa siinä vaiheessa, kun tekee äärimmäisen paljon jotakin hyvää mieli.

Kukapa ei suklaasta pitäisi ja sen pehmeästä mausta. Tämä kotitekoinen makea välipala on niin suussa sulavaa, että sitä ei voi olla nauttimatta täydellä nautinnolla.



Ohje:

2 kpl Fazerin sinistä suklaata
1-5 kourallista vaahtokarkkeja
rusinoita
hasselpähkinä rouhetta
kuivattuja karpaloita
(1-2 rkl) ripaus raakakaakaojauhetta

Valmistus:

1. Sulata suklaa levyt vesihauteessa.
2. Pilko vaahtokarkit pieniksi paloiksi.

3. Lisää vaahtokarkin palat sulaneen suklan joukkoon, sekä hasselpähkinärouhe, kuivatut karpalot ja rusinat. Laita joukkoon 1-2 rkl raakakaakaojauhetta.

Sekoita massa kunnolla sekaisin ja kaada leivinpaperilla vuoratulle kapealle vuualle tai leipävuokaan. 

Laita jääkaappiin jäähtymään. Rocy road on parhaiten jäähtynyt ja kovettunut, kun annat sen olla jääkaapissa seuraavaan päivään.



Vaihtoehdot valmistukselle: 

Voit jättää rusinat ja kuivatut karpalot pois seoksesta kokonaan tai käyttää jompaa kumpaa tai sitten kumpaakin vaihtoehtoa. Oman maun ja  mieltymysten mukaan lisätä joukkoon haluamiasi raaka-aineita.

Raakakaakaojauhe antaa hyvää potkua makuun.
Hasselpähkinärouhe sopi hyvin tähän omaan testaukseeni, mutta rusinat olivat vähän liikaa. Kuuivatut karpalot toivat oman hyvän sivumaun.


Leikkaa jäähtynyt massa paloiksi ja tarjoile kahvipöydän muiden antimien kanssa. 

Rocky road on suosittu piknik aterialla joten mikäli tahdot tehdä mukaan retkelle niin laita massaan vähemmän suklaata, koska mitä enemmän sitä on niin siitä tulee todella äitelän makeaa. Isolle joukolle tarjotessa suklaan isoa määrää ei  oikeastaan huomaa, koska silloin tulee nautittua hyvin pieninä määrinä tätä äärimmäisen herkullista ja hyvää välipalaa.

Mikäli et ole vielä testannut tehdä niin nyt äkkiä valmistamaan ja nauttimaan. 


tiistai 16. kesäkuuta 2015

Makea jälkkäri!

Olin viime viikolla isäni ja lasteni kanssa tätini luonna Haapajärvellä kyläilemässä. 
Tämä oli varmastikin ensimmäinen kerta, kun olin yksin poikien kanssa reissussa ilman miestäni. Ensin ajattelin, että  mitenkähän mahtaa reissu mennä ilman ukkoa. Hyvinhän tuo meni ja tultiin päivää aikaisemmin kotiin kuin mitä aikataulullisesti piti. 

Sen isompaa juttua en nyt tähän postaukseen tee haapajärven reissusta. Olen vuonna 2013 tehnyt blogiini juttua Kukkakehästä ja  Mikäli sinua kiinnostaa katsella aivan upeita kuvia vanhasta kartanosta ja sisutuksesta paina TÄSTÄ niin pääset tutustumaan tätini aivan ihastuttavaan kotiin ja yritystoimintaan, sekä Paina vielä TÄSTÄ.  

Mitään suurempia muutoksia kukkakehässä ei ole tapahtunut muutakuin, että kartanon etupihalle on tullut iso suihkulähde jonka nyt sitten tyhmyyttäni jätin kuvaamatta. 
Lisäksi tätini on laajentanut toimintaansa ja pitäisi varmaan kertoa teille tänne blogiin myös ne laajennus jutut jossakin vaiheessa.

Mutta sitten siihen herkkusuu asiaan.

Yhden asian opin taas käydessäni tätini luona! (tai kyllähän tämän nyt jokainen tietää), mutta tuli taas painotettua kunnolla päänuppiin tämäkin asia.

Ylijäämä ruokaa ei heitetä pois vaan se voidaan hyödyntään seuraavan päivän ateriassa.  Meillä luonnollisestikin menee ylijäämä ruuat suurin osa koiralle ja kissoille. Tosin sitä ruokaa menee roskikseen joskus vähän liikaakin. Pitäisi oppia paljon taloudellisemmaksi ja hyödyntää kaikki kaapissa olevat aineet. 
Mutta mites teillä tehdään? hyödynnätkö sinä edellispäivän ruuan vai meneekö roskiin automaattisesti hukkaruokaa?

Tein eilen ruuaksi perunamuusia ja valmiiksi hirvenlihakastikkeita pakastimeen. Kastiketta tuli niin paljon, että päätin sitten lämmittää osan tänään päiväruuaksi.
Pähkäilin tietenkin, että mihinkäs mää sen eilisen perunamuusin tungen, kun sitä jäi niin paljon jäljelle? Koiralle ei sellaista määrää voisi antaa, mutta jotenkin se pitää hyödyntää.

Perunamuusia kattilan pohjalla katsellessani muistin, että äitini teki joskus porkkana perunarieskoja loppu muusista ja niin teki myös tätini yksi työntekijöistä rieskoja joten päätin sitten testata osaanko itse tehdä.
Nyt nyhjästiin jälleen tyhjästä ja omasta päästä resepti. En kerinnyt etsiä kunnon ohjetta netin syövereistä vaan lähdin iskemään aineita sekaisin keskenään.

Tämmöisiä niistä sitten tuli!
Ei ihan sellaisia sievän pyöreen suoria, mutta miehiin upposivat ja hyvää oli. 


Ohje:

Edellisen päivän loppumuusia n.1/2 l
3 rkl vehnäjauhoja
(1dl) tai kourallinen kauraleseitä
25 g sulatettua voita
1 dl maitoa
2 kananmunaa

Sekoita perunamuusi tasaiseksi massaksi.
Lisää joukkoon kylmä maito ja sekoita vielä kunnolla. 
Tämän jälkeen lisää kananmunat ja sekoita hyvin tasaiseksi massaksi.
Lopuksi lisää jauhot, sulanut voi ja kauraleseet. 

Nostele ruokalusikalla kokkareita leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. 
Paista uunissa 200 c:ssa kunnes pinta on vaalean ruskeahko ja pohja kauniin ruskea. 

Nauti lämpimänä tai vähän jäähtyneenä voi silmän kera.

Valmistus ehdotus: laita taikinan joukkoon porkkanaraastetta.


Hirmuisen vaikeaa kirjoittaa ohjetta, mutta eiköhän tuolla ohjeella saa jotakin saa aikaiseksi.

Rieskat voi nauttia pääruuan kanssa.

Jälkiruuaksi väsäsin pitkästä aikaa appelsiini-riisiä ja tästäkin tuli nyt kertalaakista aivan erilaista mihin olen tottunut. Uudet kokeilut kannattaa ja tämäkin oli hyvää. Mies oli sitä mieltä, että appelsiinin olisi voinut jättää kokonaan pois. Jos mää olisin jättänyt sen appelsiinin pois niin eihän tämä sitten olisi ollut kuin pelkkää riisi-rahkaa!


Ohje:

3 dl puuroriisiä
2-3 rkl kanelijauhetta
2-3 rkl vanilijasokeria
n.1/2 dl sokeria
2 prk vispikermaa
2 prk pehmeää maitorahkaa
4-5 appelsiinia

1. Keitä riisi kypsäksi, kuori appelsiinit ja paloittele pieniksi paloiksi. 
2. Lisää appelsiinit keitetyn riisin joukkoon. (muista sihdata riisi ja huuhdella kylmällä vedellä ennen kuin lisäät joukkoon muita aineita.)
3. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää riisin ja appelsiinin palojen kanssa sekaisin.
4. Lisää kanelijauhe, sokeri, ja vanilijasokeri. Koe maista tässä vaiheessa. Mikäli et halua rahkaa joukkoon nauti sellaisenaan. 
5. Lisää rahkat joukkoon ja sekoita hyvin tasaiseksi.

Nauti välipalaksi, jälkkäriksi tai iltapalaksi.

Laitoin tämän jääkaappiin viilenemään ja kylmänä se ei ollut läheskään niin hyvää kuin juuri valmistuneena.

Tästä annoksesta tulee ainakin 7 annokset joten meillä syödään vielä huomennakin appelsiini-riisirahkaa.




Tämmöisiä tänään ja sitten taas seuraavaa postausta miettimään ja mistä teille kertoisin. 






perjantai 5. kesäkuuta 2015

Kesäkuun piha kuvia!

Eilen saitte lukea uusista istutuksista ja tänään saatte katsella kokonaisuutta.

Viime kesänä olen kuvaillut tätä meidän piha-aluette ja jonkin verran puutarhaa. Nyt mennään kierrokselle uudelleen ja paljastan vähän etukäteen mitä ensikeväänä on tiedossa.




Etupihalla on kaksi kolmion muotoista isohkoa kukkapenkkiä. Näistä toiselle tulen antamaan kyytiä ensikeväänä. Toiselle en tiedä vielä mitä teen. Yleensä tapanani on elää päivä kerralla tyyliin eikä mennä asioissa etukäteen hirveästi edelle. Mutta joskus on vain hyvä istahtaa paikalleen ja miettiä hieman tulevaisuuttakin ja suunnitella hieman uutta. Tarpeeksi aikaisin, kun alkaa suunnittelemaan niin uusia taimia tilattaessa on sitten ajatukset valmiina koossa.

Tai sitten nämä kaksi muuttuu totaalisesti TaRan tyyliin ja lyödään ihan kokonaan uusiksi. 
Nykyiselläänkin ovat ihan kauniit, mutta omaa väriä ja tyyliä pitää joka tytön saada omaan puutarhaansa.



Särkynyt sydän on taitanut olla anopin suosikki, kun sitä löytyy meidän pihasta joka suunnalta ja paljon.


Anopin suosikki väri on ollut sininen niin sitäkin löytyy penkeistä.


Seuraavissa kuvissa on niitä joista meikäläisellä ole jälleen hajua mitä kukkia ja istutuksia ovat.








Ylläolevista kuvista jokainen voi siis itsekseen miettiä mitä ne ovat. 

Sitten siirrytään omppupuihin jotka kukkivat todella kauniisti juuri tällähetkellä kesää. 


Omppupuissa on muutamia linnun pönttöjä ja ainakin tähän pönttöön aikaisempina vuosina linnut ovat tehneet pesän.



Aitan takana kukkii syreeni puukin vauhtiin. omenapuita oli kaksi, mutta alkukeeväästä kaadettiin toinen, kun se oli vuosien aikana kärsinyt paljon lahovaurioita ja oksat olivat menneet ihan sekaisin.





Luumupuu kukki viime viikolla todella kauniisti, nyt alkaa kukat oleen hiljalleen kukittuna ja odotellaan alkaako luumuja tulemaan. yhtenä aikaisempana vuonna on tehnyt todella runsaan sadon. Parina viimevuotena on ollut vain muutama onneton luumu koko puussa.



Meidän ulko-ovesta ulos astuessa voi huomata kuinka kummallakin puolta kuistia kasvaa tätä mahdottoman suurta (?) Nämä jos jotkut kasvavat suuriksi ja toisaalta antavat näkösuojaa rappusille ja kuistille. 


Saniaisia siellä, saniaisia täällä. Näitä  oli suihkulähteen ympärillä jotka vaihtuivat gladious mixiin ja elefantin heinään.


Ainakin särkyneen sydämen tunnistan meidän pihalla. 



Juhon huoneesta avautuu maisema suoraan meidän puutarhaan jossa mustaherukat tuoksuu, mansikat maistuu, punaherukan kirpeys kutittelee kielenpintaa, kasvihuoneesta saadaan maistella tuoreita tomaatteja, chiliä, jääsalaattia ja erilaisia yrttejä mitä mullan keskeltä kasvaa. Luumupuu toivottavasti luo meille satoa, vadelmat kasvavat ehkä ensivuodelle jolloin niitä herkutellaan. Raparperistä voidaan mehua tehdä, ruohosipulia salaattiin, patoihin ja kastikkeisiin laittaa. 
 Karviaispensaat istutettiin tänäkeväänä ja nekin ovat alkaneet kasvamaan. 





Porkkanat laitettiin tänävuonna kasvamaan laatikkoon ja nyt sitten katsellaan ja kummastellaan lähtevätkö ne kasvamaan. 


Mustaherukka puskia on varmaan toista kymmentä, siihen punaherukoita muutama rinnalle ja ne pari istuttamaani karviaispensasta.




Ruohosipulin sekaan on eksynyt heinää, mutta ei se siellä häiritse ainakaan minua.


Mansikka maat peräkkkäin ja navettaakin näkyy kuvasta. Marjapensaiden oikealla puolella on isohko pelto johon on istutettu perunat ja osaan maata auringonkukan siemeniä.


Viime vuoden postauksista löytynee varmaan kuva jossa tämä puro solisee mukavasti. 
Mutta jos et sitä löydä niin älä huoli sillä, kun saan tämän siivotuksi kesäkuntoon. Voin laittaa vaikka videopostausta myöhemmin kesästä, kun kaikki kukat kukkivat ja puro solisee.
  

Syreeni puskat ja sydämen muotoinen penkki.




Antaa kaikkie kukkia puutarhassa!!

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...