tiistai 12. elokuuta 2014

Lomat lusittu!

Kesälomat loppui, mutta tästä kesästä jäi paljon hyviä muistoja mieleen. Olen täällä blogin puolella postauksissani kirjoittanut ja esitellyt ne mukavimmat ja ihanimmat muistot.

Oli turun reissua, hämeenliinnaa, piiruleiriä, seurakunnan leiriä, haapajärven reissua ja uinti retkeä yyteriin. Paljon siis tapahtui tänäkesänä ja jotkut kokemukset eivät ehkä olleet ihan parhaimpia, mutta tapahtui niitä hyviäkin. Ainahan joukkoon mahtuu niitä ikäviäkin ja ikävintä taisi tapahtua Juholle, kun Hämeenlinnan Piiru leirillä maa-ampiainen pommasi poikaa huuleen oikein kunnolla.

Mutta kesä on ohitse ja nyt on aika laittaa teille ihasteltavaksenne vielä viimeisen kahden viikon aikana napattuja kuvia.

Toiseksi viimeisellä loma viikolla päätimme vierailla mieheni tädin luona kylässä ja siellä olkin mukavaa pitkästä aikaa käydä. Taisi vierähtää 11-vuotta, kun viimeksi olemme siellä oikein virallisesti käyneet. Juu luitte aivan oikein, mutta olemme me toki tässä vuosien varrella näheet sukujuhlissa, täällä maalla ja muuallakin joten ei ihan vuosien varrella olla piilossa pysytelty. Mutta virallisesta käynnistä heillä on tuo aika. "aika vain menee niin siivillä, että huomaa vuosien vierivän todella vauhdilla ohitse"!

Mieheni serkku keksikin mukavaa puuhastelua meidän pikkumiehille kyläreissullamme ja sehänä oli tietenkin mitäs muutakuin..

jousiammuntaa...


Sen verran pojat innostuivat tästä uudesta lajista, että päättivät alkaa säästämään rahaa ja hankkia samanlaisen jousiammunta setin meille kotiinkin. 
Ajattelin siinä itsekseni, että tässähän on mahtava idea ja saadaan lisää pojille harrastuksia ja toimintaa tänne kotiin jottei aika maalla kävisi liian tylsäksi. 
Tätä ammuskelua voisin jopa itsekin innostua testaamaan ja kokeilemaan. Kuitenkaan en juuri tuolla hetkellä kerinnyt testaamaan vempainta, koska meillä oli mieheni tädin kanssa niin paljon kaikkea mielenkiintoista keskusteltavaa keskenämme. 
Kiitos R, L ja T:lle vierailusta ja yritämme tulla vähän useammin kyläilemään, kun matkakaan ei ole mikään järin pitkä!



Viimeisellä kesäloma viikolla käväsin hakemassa siskoni meille muutamaksi päiväksi ja yritin saada siskoni viihtymään täällä maalla. Hyvinhän se viihtyikin, kun kissanpennutkin olivat jo syntyneet niin pääsi niitä katsomaan ja paijailemaan.

isäntä oli jo palannut töihin, mutta pojilla jatkui vielä viikko lomaa joten niille piti saada toimintaa ja ajankulua.
Teimmekin sitten parina päivänä retken yyterin sannoille ja uimaan mereen. 


Siihä vaiheessa, kun radiosta pärähti soimaan yllä oleva biisi niin siitä asti Joel on sitä laulanut, laulanut ja jatkuvasti laulanut. Poika osaa paremmin sanat kuin minä ja osaa yllättävänkin hyvin räpätä..
Niin paljon innostui, ihastui kappaleeseen, että piti sanat tulostaa netistä ja laulaa lurittaa aamusta-iltaan.
Siinä sitä aloin sitten jo minäkin biisiä laulamaan ja kumma kyllä hermot ei mennyt kellään vaikka yritin riimitellä pojan perässä!

Sopi sitten laulun sanat 10-vuotiaan suuhun tai ei, mutta tätähän se nuorison elämä on ja nämä räppärit toimivat esikuvina nuorisolle. Niin kauan menee hyvin, kun ei hilluta ala-ikäisenä päihtyneenä pitkin kaupunkien katuja. Tuleehan näistä rytmillisesti hyvä mieli, kun kuuntelee ja varsinkin kesällä!



Hiekkaleikit alkoivat yyterin rannalla ja ensin oli vuorossa Joelin upotus hiekkaan!
Siitä se pikkuhiljalleen lähti.


Katselin makeasti nauraen näiden kolmen touhua hiekassa ja olihan se aika mukavaa seurata näiden höpsöjen touhuamista ja yhden peittämistä hiekkaan. 


Siitä se pikkuhiljalleen alkaa peittymään hiekan alle. Joel välillä huusi ja kiljui, että apuva... hiekkaa suussa, hiekkaa päässä, mutta sehän vasta mukavaa olikin. Tämähän se pelinhenki onkin ja ken leikkiin ryhtyy on sen kestettävä se. 
Tosin hauskaa oli pojilla ja siskollani koko hiekkaleikin ajan, että ei me sentään niin totisia torvensoittajia olla!


Velipoika sanoikin, että saatte sitten peitellä hänet seuraavaksi...


Aina välillä kuuluu, että sormi ei ole vielä piilossa, koittakaas piilottaa sekin. No sormea piilotetaan, mutta se kummallinen sormi onkin, kun ei sitten niin millään meinaa pysyä piilossa!


Sitten vielä viimeinen ja silaus ja kunnon pölläytys hiekkaa. Koska poika ei pahakseen laittanut pölläytystä niin sitä sitten laitettiin oikein kunnolla!


Niin tuli vuoron vaihto ja Juhon peittäminen hiekkaan alkoi.
Juha tapion sanoja lainaten ja hieman muuttaen...

Tuuli hiuksillaan, hiekkaa hampaissaan, silmin kiiltävin poika naapurin hiekkaan katoaa! 
Minusta ei sanottaajaa tai muusikkoa koskaan saada, mutta tänäkesänä Juha Tapion sanat ovat soineet jatkuvasti korvissani ja päässäni. Juha Tapio on siis yksi suur suosikeistani ja onhan sillä aivan mahtavia lauluja!

Poju välillä huuteli, että hei mulla on sitä hiekkaa hampaissa joten siitä ne sanat sitten laulussa muuttuivatkin.


 Piti vähän pitää pikkumiehen päätä paikalla, että saatiin se hiekka pysymään kunnolla oikeassa kohdassa. Tämä vanhempi poika on sen verran liikkuvaa sorttia, että teetti vähän äipällä työtä tämä peittäminen. 
Sen verran kivalta se hiekkaan peitto näytti, että minäkin uskaltauduin leikkiin mukaan ja hauskaahan se olikin!


Ei se pää paikallaan pysynyt ja tässä ilmekin kertoo sata sanaa. hiekaa korvia myöden täynnä..


Saatiin me se sankari peitettyä sinne hiekkaan..


Mitähä muijalla mielessä?
Varmaankin mietin juuri tässä vaiheessa, että kyllä nyt osaa olla niin kummaa päivää huomennakin tiedossa, että taidetaan lähteä tänne rannalle koko päiväksi!!


Päätettiin sitten seuraavana päivänä tulla rannalle uudelleen ja uikkarit päällä, että päästään koko porukka uimaan,

Ja kuvissa esiintyvä karhu tölkki ei todellakaan ollut meidän ja viisas olisi vienyt sen rokikseen, mutta siinä se roikkui meidän mukana jaloissa koko kuvausten ajan. Tuli kyllä pari todellista floppi kuvaa ja ensin meinasin jakaa ne tänne, mutta totesin, että teidän huumori ei taida sitä kestää!! olisi nimittäin mennyt sen verran rankemman puolelle, että ei kohta olisi yhtään seuraajaa blogissa! :O



Seuraavana päivänä otettiin reissu uusiksi ja arvatkaa oliko mukavaa lähteä uimaan, kun olin aamupäivän keitellyt puskista marjat mehuksi ja hikoillut niiden kanssa monta tuntia?




OU BOY!! näitä jätski tötteröitä voi jo kutsua kunnon tötteröiksi. Niin hyvältä näytti, että oli pakko mennä ja ostaa itsellekin!
njamskis ja hyviä olivat!!




Niin tuli kesäloma päätökseensä ja paluu arkeen on taas tapahtunut, koulut alkoivat ja arki alkoi ainakin pikkumiehillä pyörimään hyvin, mutta äippä on ihan tööt ja äippää pitäisi ravistella kyllä enemmän hereille.

Hirmuinen jännityksen paikka oli eilen, kun Juho aloitti ylä-asteen ja Joel aloitti nelosluokan. Uskon, että tuo nelosluokka menee kyllä ihan omalla painollaan, mutta ylä-aste saattaa tuottaa työtä vähän enemmän. Uusia oppiaineita ja vaikka mitä joten on pojalla taas uuden opettelua hetken aikaa. Kumman rennosti poika silti otti ylä-asteen aloituksen, että äippä täällä taitaa jännittää enemmän kuin poikaa itseään. 
Ehkäpä ne asiat siitä pikkuhiljalleen etenee omaan tahtiinsa ja arki alkaa pyörimään normaaliin tapaan.



Vielä tulee postauksia lähinnä reissusta mukaan lähteneitä tavara juttuja ja sitten alkaakin varmaan syksypostausten aika!

Muistakaa arvonta edelleen käynnissä ja siihen pääset kaksi postausta menemällä alaspäin!
Elokuun loppuun asti arvonta aikaa joten vielä kerkiää...

"pienistä asioista jäävät muistot elämään"!

2 kommenttia:

  1. Sulla on niin mielettömän upeita kuvia taas että multa hukkui kaikki kommentit päästä kun huokailen vaan miten mahtavia otoksia jää muistoiksi pojille kun varttuvat :) Olisit pistänyt vaan ne rankemmatkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkä ne ajatukset vielä sieltä palaavat takaisin. ;)

      Kyllähän näistä ihan kivoja muistoja jää ja kuvia talteen. Mutta minulla se suurin ongelma on, kun kolme kehystä olisi tyhjänä ja miettinyt viime syksystä asti, että minkälaisia kuvia niihin laittaisin. Nimittäin, kun tahtoisin laitta joitakin oma kuvaamiani kuvia, mutta vaikeus päättää mitä kuvia. Itse saisin tulostettuakin joten... plaah. aivot on ihan tyhjänä tällähetkellä näiden kuva juttujen kanssa! ;)

      Mitä niihin rankempiin kuviin tulee niin pitää vähän vetää vielä jotain rajaa näissä postauksissa. Heh.. ei ole meikäläisen taidot ihan teikäläisen tasolla, kun sulta tulee aina niin hauskoja juttuja ja SUORAA puhetta! ;)

      Poista