sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Puron solinaa!

Anopillani on ollut puutarhassa pieni puro ja täänään otimme sen talven jäljiltä käyttöön. Sitä on pitänyt puhdistaa ja laittaa kuntoon monena päivänä ja aina vain homma on siirtynyt eteenpäin muiden kiireiden vuoksi. 

Eilen illalla päätin pestä puron muoviastian ja vaihtaa sinne puhtaan veden. Tänään saatiin koottua puron osat kasaan ja omille paikoilleen. 
Päästiin kokeilemaan toimiiko veden kierrätys oikein ja kulkeeko vesi oikeeaa reittiä osien päällä. 
Kyllä vain, alkoi toimimaan heti oikein ja olihan se hienon näköinen ja kivan kuullosta, kun vesi solisee puutarhassa.

Minulla onkin sitten koko kesän tekemistä, että saan pidettyä puron puhtaana ja ettei roskia tule liikaa vesiastiaan. Sammakoita on kuulemma aikaisempina kesinä kulkeutunut sinne ja pitää sitten vahtia etteivät tuki veden kulkureittiä.


Puro koostuu viidestä kiven muotoisesta osasta joiden alla kulkee letku joka kierrättää vettä altaasta ylös puron ylä-osaan ja vesi laskeutuu omaa kulkureittiään takaisin altaaseen. Muuntaja on altaassa ja koko homma siis toimii sähkön voimalla.


Ala-kuvassa näkyy nyt ne kasvit ja kukat paremmin kasvaneina joita pähkäiltiin aikaisemmissa postauksissa mitä ne ovat. En ole vielä kaikkien nimiä kerinnyt kyselemään anopilta, mutta jos porukassa on joku multasormi joka nämä kaikki osaa nimetä niin ei muutakuin kirjoittaa tähän postaukseen kommenttiosioon listauksen.


Tämän postauksen otsikoksi olisi pitänyt ehkä laittaa, että puro ja matelijat.
Meitä on tänäkesänä alkanut riennaamaan kyykäärmeet piha-alueellamme. Tiedä miten ovatkin nyt niin villiintyneet kulkeutumaan meidän piha-alueelle, sekä anopin ja apin pihaan. Mietin, että olisikohan syynä se, että viime syksynä mullattiin oikein kunnolla näitä piha-alueita, kun anopin ja apin taloa rakennettiin. Nyt se käärmeet sitten tulevat esiin onkaloistaan. 

Tänään anoppini oli melkein kävellyt takapihallamme yhtä kyykäärmettä päin ja huuteli miestäni avuksi etsimään sen pikku pirulaisen ja tuhoamaan.
Minun puolestani kyykäärmeet voivat kuljeksiakin alueellamme, mutta on ne sen verran vaarallisia myrkkynsä puolesta, että meikäläisen kohdatessa päätyvät kyllä käärmeiden taivaaseen. Meillä on kuitenkin koirat, kissa ja lapset jotka voivat olla vaarassa näiden puremille. Voisihan kyykäärmeen kohdatessa sen napata kepin päähän ja kantaa piha-alueelta kauemmaksi poispäin, mutta veikkaampa että saattaisi palata takaisin matelemaan meidän pihaan. Näitä on nyt jo neljä kappaletta luikerrellut yhteensä piha-alueillemme. 
Meille tuli isännän kanssa oikein kiista siitä, että saako kyykäärmeen tappaa vai ei? Onko kyykäärme rauhoitettu vai ei? otin siitä sitten samantien selvää googlettamalla ja löysin vastauksen kysymykseeni.
Suraavasta linkistä pääset lukemaan Tappaakko vai ei?

Veikkaan, että aika moni tekee saman päätöksen kuin mekin nähdessään kyykäärmeen eli lopettaa sen melkein saman tien. Tietenkin pitää ottaa järki käteen käärmeen lopetuksessa, että ei tuoteta tuskaa käärmeelle vaan se pitää osata lopettaa nopeaseti ja oikein. Tiedä mikä on sitten oikea tapa jos jollakin on tähän joku hyvä kommentti niin kommentoikoon vapaasti.

Itse en todellakaan ole käärmeiden ystävä ja pelkään niitä ihan kuollakseni. Tänään kyllä ryntäsin ensimmäisenä hakemaan kameraa, kun isäntä kantoi kepin päässä roikkuvaa käärmestä. "mikähän meikäläisellekin tuli"?

yök ja yök.. nyt meni lukijoilta yö-unet!


Käärme kuiskaaja PIKU katselee vesikielellä herkullisen näköistä makupalaa. Tosin piku ei nyt päässyt tälläkertaa osingolle muutakuin haistelemalla sen jälkeen, kun kyy oli siirtynyt sikeämmälle unelle!


Pikua on muutama vuosi takaperin purrut kyykäärme, mutta silti tämä vanha karvakuono vain sinnittelee hengissä. Siksi tämä karvakuono ei taida pahemmin suosia kyykäärmeitä. Koirt ovat kyllä hyviä varottajia käärmeistä, koska alkavat heti haukkumaan ja murisemaan niille.

Eniten toivon ja rukoilen, että meidän Selma ei menisi lähellekäään käärmeitä varsinkaan nyt, kun Selma on tiineenä. Meille on siis tulossa kissanpentuja lähiviikkoina joten blogini seuraajatkin pääsevät osingolle pentukuvien myötä jahka selma saa ne synnytettyä ulos ja loppuraskaus sujuisi hyvin.

Tälläinen sunnuntai meillä!



4 kommenttia:

  1. Muistan miten meidän isä tappoi käärmeitä mökillä, sirpillä leikkas pään irti. Pesän tuikkas palamaan kans. Huh, oli se touhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinä onkin ollut hurjaa toimintaa, kun on pesätkin poltettu. Mutta ainakin ovat sitten sen myötä hävinneet! :O no varmasti oli touhua!! :O

      Poista
  2. Vasemmalla seinustalla kasvaa lehtosinilatva ja oikealla kotkansiipi. Iso pehko keskellä on joku kuunlilja.

    Minä inhoan ja pelkään käärmeitä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltähän tuli vastauksia kuin tykin suusta. Hyvä, että joukossa on näitä kasvitieteilijöitä jotka osaavat kertoa mitä ne on. Anoppini on ne sinne istuttanut ja olisi varmaan ne kertonutkin, mutta ajattelin, että näin tulee tieto nopeammin ja jää tänne komenttiosioon talteen. :)

      Juu no en minäkään käärmeitä rakasta, mutta kai niiden kanssa on mahduttava tänä kesänä meidän pihaan ja yritettävä poistaa sitä mukaan, kun luikertelevat piha-alueillemme. "iljettäviä otuksia, tiedä mistä ne nyt niin on villiintyneet tänne tulemaankaan"! Voisi kyllä kutsua meidän pihaa oikein viidakoksi! :)

      Poista

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...