torstai 29. toukokuuta 2014

Kesäinen mansikkasalaatti!

Löysin jostakin pirkan vanhasta lehdestä kivan kesäisen salaattiohjeen, mutta hieman se muuttui taas omissa hyppysissä meidän näköiseksemme.

Mansikka salaatti!

Ainekset:

1  Rasiallinen mansikoita
2 pss jääsaalaattia
1/2  rasiallista vihreitä kivettömiä viinirypäleitä
1/2 rasiallista tummia kivettömiä viinirypäleitä
1/2 puolipakettia kotijuustoa 
Basilikalla maustettua oliiviöljyä

Ohje:

Leikkaa rypälee ja mansikat kesltä halki ja sekoita jääsaalatin joukkoon. Lisää joukkoon kotijuusto kuutiot ja lopuksi ripottele päälle maustettua oliiviöljyä.
Sekoittele kunnolla jotte oliiviöljy sekoittuu kunnolla aineksiin ja laita jääkaappiin viilentymään. 

Tarjoiluehdostus:

Meillä maistuu salaatti pelkästään grillattujen vartaiden ja pihvien kanssa. 
Voit laittaa salaattiin myös salaattisipulia tai punasipulia, oliiveja, tai korvata kotijuuston fetapaloilla. 




maanantai 26. toukokuuta 2014

Nokkoslätyt!

Tulipahan testattua nokkoplättyjen tekoa. 
Nokkosta ruuanlaitossa on pitänyt testata ja aina vain pitänyt, mutta se on jäänyt siihen jossittelu vaiheeseen monena vuotena. En vain ole saanut aikaiseksi noukkia niitä polttelevia, pisteleviä kasveja vaikka niitä meidänkin piha-alueella kasvaa melkein jokapuolella. 

Tänään sitten kehaisin Joelille, että tehdäänkö tänään niitä nokkoslättyjä? Sanoin, että pitäisi mennä keräämään nokkosia isokasa jostakin päin pihaa ja ryöpätä ne syömä kelpoisiksi. 
Meille meinasi tulla oikein vänkyy siitä Joelin kanssa, että kumpiko niitä nokkosia menee nyt sitten poimimaan. Minä sanoin, että menen itse niitä etsimään, mutta poika ei antanut periksi vaan tahtoi mennä itse poimimaan ja sanoin, että hae sitten oikein kunnon kasa niitä, kun kerran noin innostuit. Poika nappas astian kaapista ja ei siinä kauan aikaa mennyt, kun oli astiallinen nokkosia keittiön pöydällä. "meidän luontotietelijä selvästikin, jos olisin itse niitä poiminut niin en tiedä olisiko poimitut kasvit välttämättä olleet nokkosia vai jotakin aivan muuta"!
Joel vain virkkoi, että voi sitten vähän kielenpäässä kirvellä niitä lättyjä syödessä. Lupasin ryöpätä nokkoset kunnolla niin ei olisi sitten kielenpää punaisia paukamia täynnä.

"kielenpää kirvely oli siis tarkoitettu vitsiksi, tämä meidän herra on sellainen vitsiniekka, että ei toista löydy kyllä muutaman kilometrin säteellä"!

NOKKOSLÄTYT

Nokkosia
2 kananmunaa
1 l maitoa
öljyä
suolaa
vehnäjauhoja

En laittanut tähän aineksiin nokkosen määrää, koska jokainen saa itse vaikuttaa nokkosten määrään, mutta ensimmäisessä kokeilussa minulle ainakin tuli liian vähän nokkosia. Johtui myös siitä, että tein 2 litran lättytaikinan. Oli pakko tehdä oikein iso lättytaikina, että riittää lätyt kunnolla, kun aina tuntuvat loppuvan kesken ja sitten tulee kovaa meteliä, että mikset sää tee isompaa annosta?

Ohje:

Kerää nokkoset varsineen, irrota lehdet irti varresta. Laita lehdet sihtilään ja viruttele kunnolla juoksevan veden alla tai vedessä. Huljuttele siis kunnolla ja kieputtele käsillä, että puhdistuvat kunnolla.

Laita nokkoset kiehuvaan veteen ja annan kiehua 5 minuuttia.
Sihtaa läpi, mutta säästä keittovesi. Keittoveden voit käyttää esim: lannoitteena kukkasille tai yrteille.
Laita keitetyt nokkoset muoviastiaan ja soseuta sauvasekoittimella .

Valmista taikina perus lättytaikinan ohjeen mukaan ja lisää nokkossose ennen vehnäjauhojen lisäämistä. Lisää siis vehnäjauhot viimeisenä ja vatkaa taikina tasaiseksi.

Sitten vain paistamaan ja herkuttelemaan!!




 Muistathan käyttää haskoja nokkosia käsitellessäsi!!
Itse revin lehtiä paljain käsin irti varsista ja totesin, että pakko laittaa hanskat käteen, kun alkoi pistelemään jonkin verran.

Ryöppää, soseuta ja pakasta.
Talvisinkin voit nauttia nokkos lätyistä, kun kesällä pakastat tekemääsi sosetta valmiiksi pakkaseen. Otat vain sulamaan ja lisäät taikinaan.

Mihinkäs te muut olette nokkosta käyttäneet?

Nokkonen on kuin pinaatti, mutta ravintoarvoltaan paljon ravintopitoisempaa joten tätä nokkosta tullaan jatkossakin käyttämään meidän taloudessa!


sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Uuni kasviksia!

Sain erittäin hyvän ja kätevän ruokavinkin mieheni siskolta. 

Tämä on melko nopea, helppo ja kätevä valmistaa. Lisäksi tämää sopii hyvin kesään ja varsinkin lämpimiin päiviin jolloin ei jaksaisi millään alkaa seisomaan tunti tolkulla kuuman hellan vieressä vääntämässä hikipäässä ateriaa.

Testaappa tämä joko tällä reseptillä tai muokkaa oman näköiseksesi!

UUNIKASVIKSET!

Porkkanoita
Perunoita
Kesäkurpitsaa
Siirappia
(Suolaa, pippuria)
Kuivattua tai tuoretta rakuunaa

Pese porkkanat ja perunat, kuori ja paloittele uunivuokaan.
Paloittele kesäkurpitsa samoin kuin porkkanat ja perunat joukkoon mukaan.
Kaada kasvisten päälle tasaisesti siirappia.
Lisää suolaa ja pippuria myllystä. Suola ja pippuri eivät ole pakollisia mikäli et tykkää vahvasti maustetuista kasviksista. Kasvisten oma maku siirappissa on melkein paras ja kevyempi versio.
Ripottele lopuksi rakuunaa pinnalle ja sekoita kasviksia hieman ennen uuniin laittoa.

Paista uunissa 200c:ssa n. 1-1,5 tuntia. Ainakin niin kauan, että kasvikset ovat pehmenneet syömä kelvollisiksi.

Ehdotus: Siirpain tilalle voit kokeilla vaikka juoksevaa hunajaa.
Perunan ja porkkanan lisäksi voit laittaa muita helposti uunissa kypsyviä kasviksia mukaan. 
Tarjoile uunikasvikset vaikka grillatun lihan, uunilohen, tai vartairen kanssa ja lisukkeeksi voit vielä tehdä tuoresalaattia.



Testatatkaa ja maistelkaa.

Uunikasviksissa voit hyödyntää itse kasvatettuja yrttejä, mausteita, kasviksia ym..

Pyysin isäntää tekemään minulle ihan ihka oman yritti laatikoston keittiön ikkunalle roikkumaan. Nyt olen sitten kevään kasvattanut siinä paprikaa, chiliä, tilliä, oreganoa, ym.. taisi kolme kasvukoloa epäonnistua ja ne pitäisi laittaa uusiksi. 
Hyvään vauhtiin kasvu on pärähtänyt ainakin chilillä ja paprikalla joten piahkoin saamme siirtää ne kasvihuoneeseen jatkokasvatukseen. 
"toivottavasti onnistuvat kasvussaan ja syksymmällä saisin napata chilejä suoraan kasvihuoneesta ruuanlaittoon"!!






Kuoriessani perunoita uunikasviksiin tuli pussista käteeni tällälinen sydänperuna.
Enhän minä sitä raaskinnut kuoria saatika pilkkoa joten päätin sen sitten jättää pöydälle koristeeksi ja siinä se möllötti monta päivää keittiön pöytää koristamassa!


Kerran, kun hurahtaa niin koukkuun jää!!
Päätin sitten ostaa vähän kasvatettavaa lisää..
katsokaas, kun kasvimaata ei ole vielä tehty ja sitä pitäisi alkaa suunnittelemaan! Mutta siitä tulee sitten ihan omaa postaustaan aikanaa.
Pinaattia kuitenkin ostin ja ajattelin sitä kokeilla kasvattaa, tiedä sitten kylvänkö suoraan maahan vai laittaisinko ikkunalle kasvamaan. 


Tässä postauksessa tuli uunikasvis ehdotus ja varmaan muutama yrttien kasvatus ideakin samalla!



lauantai 24. toukokuuta 2014

Kevät kuvin!

Kolmisen viikkoa sitten katselin keväistä luontoa ja huomasin kuinka kukkapenkeistä oli narsissit alkaneet kukkimaan todella kauniisti. Puissa ei vielä ollut kovinkaan paljon näkyvissä kukintoja saatika letiäkään, mutta nenäni ja silmäni muistuttivat minua siitä, että kevät on todellakin saapunut ja siitepölyt sen mukana.


Kolmeviikkoa sitten kuvattu


Tänään kuvattu!


sama kolmiopenkissä!




Seuraavat kuvat olen kuvannut viime viikolla ja äkkiä ne nuput aukeavat ja lehdet alkavat kasvamaan. Tänävuonna olen tainnut ensimmäisen kerran olla oikein urakalla kiinnostunut kasvillisuudesta ja niiden kasvusta. Täällä maalla katselin koko pitkän talven harmaata ja kuraista pihaa, nyt kevään vihreydestä nauttineena en voi olla kuvaamatta luntoa!










Omenapuut kukkivat ja minä odotan, odotan ja edelleen odotan niin innolla loppukesän ensimmäistä tuoretta kypsyvää omenasatoa!





Vaahteran lehdet ovat saaneet kevään vihreän värin lehtiinsä!




Tässä tulikin aimoannos kevät kuvia!
Toivottavasti miellytti sinunkin silmääsi?


Portti puutarhaan!

Saimme mieheni kanssa yhteistuumin rakennettua koko kevään odottamani puutarha aiadan portteineen.

Viime vuotisista kesäkuvista voit katsella edellistä aitaa jonka anoppini on aikanaan tehnyt pajusta. Tämä pajuaita alkoi kuitenkin olla jo siinä kunnossa, että se ei enään tulisi kestämään humalan painoa. Humalaa kasvaa laajalla alueella aidan edustalla ja siksi päätimme yhteistuumin tehdä uuden aidan.

Otimme jälleen vanhat heinäseipäät uusiokäyttöön ja parissa päivässä oli uusi aita syntynyt puutarhaa koristamaan. Tälläkertaa tosin miestäni tekemään myös aitaan portin joka täydentää hyvin heinäseiväs rivistöä.


Portti salaiseen puutarhaan!
Auki, kiinni, ja mukavahan siitä on puutarhaan kulkeakin.


Mielessäni juolahti ajatus siitä, että josko vetäisin pienen kerroksen puuöljyä näihin heinäseipäisiin niin ainakin tämän kesän pysyisivät hyvännäköisinä.
Mikään pitkäkestoinenhan tämä heinäseiväs aita ei taida olla, mutta kun aika jättää tästä aidasta niin siten pitää vain alkaa suunnittelemaan taas uutta!

Yritin eilen metsästää kauppareissulla sellaista roikkuvaa taulua jossa lukisi puutarha, mutta enpä löytänyt joten taidan ajankulukseni väsätä itse sellaisen!


Portti raollaan ja kottikärryt loistaa airanläpi. 
Voisikohan tähän laittaa vaikka roikkumaan vielä pieniä työvälineitä aitaa koristamaan?
Ehkäpä ei kuitenkaan kannata laittaa roikkumaan työvälineitä, koska kuitenkin humala tulee ja peittää ne alleen. 


Nyt meillä on aita ja portti, mitäs sitä seuraavaksi keksikään. 
Ideoita on niin paljon päässä, mutta toteutus onkin sitten eriasia.


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Kesäkalusteet kuntoon!

Meillä avattiin viikonlopun aikana grillikausi!
Päätettiin aitan suojasta kantaa puutarha kalusteet pesun kautta omille paikoilleen.
Niitä olinkin jo odotannut paikalleen jotta päästäisiin istuskelemaan odotellessa grillin lämpiämistä. 
Vaikka voisinhan minä istuskella pihakeinussakin joka on ihan grillin vieressä. Kuitenkaan en mennyt siihen pihakeinuun istumaan, kun sekin piti pestä oikein kunnolla. Keinuun on nimittäin talven ja kevään aikana linnut kakkineet mukavia valkoisia prut..prut jäkiä joten pakkohan se oli kunnolla hinkata puhtaaksi ennen käyttöön ottoa!

Isäntä antaa kunnon mäntysaippua pesua tuoleille..


Pöytä on saatu paikalleen ja se jotenkin näyttää niin orvolta yksinään grillin vieressä. 
Tarkoituksella otin tämän kuvan, kun tämä nykyinen kuvakokonaisuus ei oikein täsmää silmääni ei sitten niin millään. 
Pöydän takana seisoo kaksi vanhaa omenapuuta ja olemme päättäneet, että tämä edessä oleva puu saa päättää tarinansa vielä tämän kesän aikana. Omenapuu on sen verran vanhaksi käynyt, että se on parempi kaataa kumolleen. Lisäksi sitä on kotitekoisilla virityksillä tuettu joten ei ole enään kovin edustavan näköinenkään.
 puun vieressä olevat marjapuskat on sunnitteilla siirtää toisten puskien seuraksi talon toiselle puolelle. Tien vieressä oleva omenapuu jää paikalleen, koska siitä tulee ihan sairaan hyviä omenoita ja pihassa on muitakin omppupuita kuin nämä kaksi. Tosin tämän edustalla olevan puun omput eivät nekään ole mitään pahoja ja yleensä syksyllä niistä on tehty uuniomenaa melkoiseen tahtiin, sekä viety hirvien ja peurojen ruokinta paikoille.

Kaavailen ja suunnittelen puskien ja omenapuun kohdalle sellaista perussuomalaista grillikatotsta. Meikäläisen suunnittelemalla siitä voi kyllä syntyä mitä erikoisempi huvimaja, mutta joku sellainen minkä sisällä vois istuskellessa viileämmälläkin säällä ja grillailla koko perheen voimin!
Paljon muutakin olisi suunnitteilla, mutta vaatii lautatavaraa ison kansan ja aikaa tehdä. Tuntuu, että sitä aikaa vain ei oikein tahdo löytyä mistään, kun mies on ollut monta viikkoa metsässä siivoamassa tuulikaatoja ja toissapäiväinen ukkosmyräkkä kaatoi lisää toiset kymmenen puuuta joten metsässä miehen duunit ovat iltaisin. No ehkä mää saan sen grillikatoksen tuohon kohtaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden sisällä!


Grilli on pistetty lämpiämään ja jotenkin tämä grilli alkaa kyllä olemaan iltapuolella ja elämänsä nähnyt ja kokenut versio. 
edelleen siis sitä grillikatosta tai huvimajaa odotellessa!
mikäli tästä jotakin hyviä puolia hakee niin kyllä puugrilli on paras grilli. Olemme kyllä käyttäneet kaasugrilliä ja todenneen senkin olevan hyvä kuten myös sähkögrilli, mutta niitä ei nyt meiltä löydy joten puugrilli siis kelvatkoon ja ajakoon asiansa loppuun.


Anoppi laittoi meidän kasvihuoneen jälleen käyttökuntoon ja isutti sinne tilliä ja vaikka mitä herkkuja. Menin jo laskuissa sekaisin, kun se aloitti selvittämään, että missä kasvaa mikäkin. Syksymmällä näen sitten mitä kaikkea pintaan putkahtelee. 


Tomaatit on esikasvatettu kevään aikana ja siiretty kasvihuoneesen, mutta harso suojaa niitä vielä muutamat päivät etteivät mene pilalle.

Olen esikasvattanut ikkunallani chiliä ja paprikaa ja nekin siirtyvät tässä muutaman viikon päästä kasvihuoneeseen jatkamaan kasvuaan. Katsotaan sitten syksymällä onnistuinko saavuttamaan kasvatukseni huippuunsa!


Viime vuonna anoppi istutti rakuunaa kasvamaan ja nyt se jo kasvaa sojottaa mullan läpi. Innoissani odotan, kun saan mennä nyppimään sen täysikasvuisena irti multien seasta, kuivatta ja silputa purkkiin!


Viimevuonna anopin kanssa rakennettu mansikkamaa alkaa näyttämään hyvältä. Siivoiltiin vanhat rönsyt pois, sekä lehdet ympäriltä. Nyt saa mansikat alkaa sitten pikkuhiljalleen kasvamaan ja kypsymään! mä niin odotan niitä syksyn ensimmäisiä tuoreita mansikoita!

itseasiassa tänään siirtelin mansikan taimia toiseen penkkiin tyhjillään oleviin kohtiin. Anoppi oli laittanut alkuja kasvamaan kasvimaan reunalle ja sanoi, että siitä voin siirrellä sitten mansikkamaahan niitä taimia. Melkoista puuhaa tämäkin, mutta tulihan sekin tehtyä! Jäi vielä jäljelle muutamia taimia joten ajateltiin tehdä pellon reunalle vielä yksi penkki lisää!


Niin.. mähän olin vain vuorokauden sairaalassa kohdun poistossa ja sinä aikana oli sitten marjapuskien lehdetkin kasvaneet ihan huimasti kokoa. Miten ne voi vuorokaudessa niinkin paljon venyä? Lisäksi koko meidän piha-alue tuntuu vihertävän joka suunnalta!
Kummallista miten äkkiä se luonto herääkin talven jäljiltä eloon!


Mikähän se tämäkin oli? 
Arvatkaa vain muistanko nimeä, meillä on niin mahottomasti kaiken maailman kukkia ja kasveja piha täynnä, että en muista edes kaikkien nimiä. Anoppi kyllä selitti mitä nämäkin ovat, mutta arvatkaa muistanko enään yhtään mitään siitä selonteosta!


Näiden vihertävien kasvien vierellä on itse tehty puro ja nyt odotellaan hetki, että saan vetää muovit päältä pois ja virittää puron solisemaan. On se niin upean näköinen kesällä, kun ympärillä kasvaa monenlaisia ja värisiä kukkasia.


Tälläistä postausta tällä kertaa ja nyt taidan tästä pinkoa ulos leikkaamaan ruohoa, huomattiin tänään anopin kanssa, että marjapuskien välit pitää ajaa matalaksi tai kohta ei löydy marjapuskia ruohon seasta!

torstai 15. toukokuuta 2014

Uusi tuoteperhe!

Olen koko elämäni kamppaillut atooppista ihoa vastaan, välillä iho on ollut rauhallisempi ja välillä todella huonossa kunnossa. Kesäisin yleensä iho on paremmassa kunnossa luonnollisestikin auringon sitä hoitaessa oireet helpottavat. Talvisin kärsin kuivasta ja kutiavasta ihosta kuten muutkin atoopikot.

Tämä tarina on siis monelle atoopikolle ja allergigolle tuttua litaniaa?

Talvisin olenkin tottunut siihen, että käytän enimmäkseen allergialiiton suosimia pyykinpesu, huuhtelu, vartalon- ja hiustenhoito aineita. Olen testannut niin lv-tuoteperhettä, miniriskiä ja omolta, sekä confortilta hajustamattomia sarjoja ja ollut ihan tyytyväinen kaikkiin tuotteisiin. Näistä tuotteista joita mainitsin varmasti löytyy monelle allergigolle apua tyytyväisyyttä iholle.

Talvella kiertäessäni kauppahyllyjen välejä törmäsin yllättäin HalbaHallissa Neutral tuotteisiin seistessäni pyykinpesuaine puolella. Siinä hetken seisoin ja tuijotin purkkeja silmät pyöreinä. Jokin niissä purkeissa pisti aivopoimut jälleen liikenteeseen ja miettimään, että miksi en ole aikaisemmin nähnyt tätä sarjaa? Onko tämä jokin uusi sarja? onko tämä halbahallin oma tuotesarja vai mikä tämä on?
Päätin kokeeksi ostaa yhden pullon pesuainetiivistettä ja yhden pullon huuhteluainette. 

Kerrasta ansaan jäin!!
Ensimmäisen koneellisen pestyäni totesin, että ja tämä oli sitten tässä! Näillä aineilla jatketaan seuraavatkin talvet, keväät ja kesät! Tuote tuntui niin hyvältä vaatteiden ja petiveetteiden pesussa, että ei minulla ollut mitään järkeä lähteä enään etsimäänkään muita allergia tuotteita.

Miten saan hyvän pesutuloksen Neutral sarjan tuotteilla ja miten petivaatteet tuntuvat hyvältä? 

Pesen petivaatteemme aina 60 c:ssa ja kuivaan saunan jälkilämmössä. Pyykin kuivuttua seuraavana päivänä silitän pyykit ja viikkaan kaappiin.
Silittämistä riittää meillä todella paljon ja olen huomannut, että puhtaat silitetyt petivaatteet ovat todella ihanan pehmeät ja niiden sekaan on mukava pujahtaa nukkumaan illalla.

Kuivaan meillä pyykit siis saunassa päivittäin, pihalle vien vaatteita tuulettumaan vasta siinä vaiheessa, kun pahin siitepölykausi on ohitse. Alkukeväästä siitepölykauden pahimillaan olevana aikana en suosittele kenenkään allergigon viemään ulos vaatteita tuulettumaan. Miksi näin? Yleensä siitepölyllä on tapana leijailla ilmassa ja laskeutua myös puhtaille petivaatteille. Siitepölyn tarttuessa petivaatteille ei ole mukavaa pistää näitä vaatteita päälle, koska siitepöly on yksi suuri kutinan aiheuttaja vaatteissa. 

Allergigon tulee siis kaikissa valinnoissaan miettiä tarkkaan minkälaisia vaatteita ja tekstiilejä voi päälleen pukea, tai millaisia petivaatteita on hyvä käyttää sängyssä. Luonnollisestikin allergigot suosivat pehmeitä materiaaleja jotka eivät aiheuta kutinaa, pistävää tunnetta iholla tai hengittämättömiä materiaaleja. 

Siksi Neutral sarja on hyvä valinta ja suosittelen testaamaan sitä!



Olin siis löytänyt perheelleni sopivan pyykkiaine perheen pahimpaan kuivuus ja kutina aikaan. Käytänhän minäkin satunnaisesti hyvältä tuoksuvia huuhteluaineita, mutta nyt on ollut taas pitempi aika että on tarve allergia ystävällisille tuotteille.

Pari viikkoa sitten yllätyin täysin, kun löysin prisman hyllyiltä vielä Neutral tuoteperheen hiustenhoito ja vartalonhoito tuotteet. Tämä oli kyllä sellainen yllätys, että piti heti laittaa pesuaineet testiin. 
Vartalosuihkusta pidän todella paljon, ei kuivaa, ei kutia pesun jälkeen. Iholla on hyvä ja puhdas olla. 
Hiustenhoito tuotteet ovat vähemmän käytössä, koska edelleen kamppailen tämän päänahka ongelmani kanssa johon tosin löysin ratkaisun ja apua ongelmaani. Kuitenkin käytän tätä sahampoota ja hoitoainetta jotka ovat ihan hyviä ja miellyttäviä. Ainakin niistä tulee puhdas olo, eikä hiukset tuoksu miltään eli ovat käytännössä pesun, raikkaan puhtaat. Voimakkaat shampoot saavat päänahkani kutiamaan ja kuivumaan melkein aina, sekä aiheuttavat minussa epämiellyttäviä tuntemuksia!



Neutral sarja on siis testissä ja tyytyväinen olen valintaani tyytyväinen.

Mutta sitten se toinen mielenkiintoinen sarja!!!

ACO
Apteekki sarjan tuotteet

Kokeilin pari vuotta sitten Amwayn puhdistustuotteita ja ovat hyviä en mene kieltämään, eikä hintakaan ole tuotteissa mikään paha. Pääsi kuitenkin tuotteet loppumaan ja en saanut aikaiseksi tilata yhteyshenkilöni kautta lisää. 

Minulta puuttui puhdistusmaito, ja kasvovesi kaapistani kokonaan. 
On niitä halpa tuotteita testattu ja kokeiltu kaupan hyllyiltä vaikka kuinka moneen kertaan ja aina sama tulos, kireä, kutiava ja ärsyyntynyt iho puhdistuksen jälkeen.

Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kävellä suoraan apteekin ovista sisään!
minulle suositeltiin kuivaan, atooppiseen päänahkaan eräässä apteekissa acon kosteuttavaa päänahkaa hoitavaa ainetta (punainen korkki). Päätin ottaa purkin testiin ja katsoa mitä tapahtuu? Kyllä vain oli tämäkin hyvä päätös, päänahka rauhoittuu todella nopeasti jos vain osaisin pitää kynteni irti päänahasta enkä raapisi rupia auki joka ikinen ilta tv:tä katsellessani.

Ensimmäinen aco tuote oli siis testattu! kuin automaattisesti kävelin apteekissa aco tuotteiden hyllylle ja katselin siinä aikani kuin parempikin tietäjä. Hetken katseltuani minulle tuli täysin epätoivoinen olotila ja mietin sormi suussa, että minkä tuotteen mää näistä nyt sitten ottaisin? Mikä näistä ylipäätään sopisi mun naamataululleni?
Onneksi minut pelasti ystävällinen apteekki täti ja kyseli, että mitähän tahtoisin ja minkälaiseen ihoon. Selitin siinä sitten vain, että atoopikolle, kuivaan ihoon, ja tälläiseen ihme nyppyiseen. Täti katselin ihoani ja kehui heti, että otappas kuule tämä sininen sarja!
No minäpä otin ja olin jo lujaa juoksemassa kassan suuntaa, kun tämä täti huikkas mulle, että hei ei ne tässä olleet vielä kaikki!!
Käännyin hitaasti ja mietein, että käännynkö vai enkö? Arvaatte varamaan mitä ajattelin? No tietenkin tyhmänä, että nyt se alkaa esittelemään niitä tuotteita enemmänkin ja kohta mulla on jättikassillinen aco tuotteita maksettavanani kassalle.

Eipäs esitellytkään enempää vain kehui, että kun ostat yhden aco kasvonhoito purkin niin saat yhdestä purkista kaupan päälle ripsivärin!!! JEEE... no nyt kuullosti ihan sika makealta idealta ja ei muutakuin kumpikin purkki kouraan ja kaksi acon omaa ripsaria kaupan päälle.

Testissä on siis acon kasvonhoito tuotteet, sekä ripsarit.



Riittää ainakin ripsiväriä hetkeksi aikaa.
Minä kuulun jälleen siihen kohderyhmään joka käyttää meikkiä kerran tai pari vuodessa. Silloin meikataan, kun on juhliin meno tai jokin muu vastaava tilaisuus, mutta yleensä kuljen meikittömänä pitkin vuotta.
Luonnollinen kauneus siis kunniaan!

Nämä tulevat varmasti riittämään minulla joksikin aikaa. 




Testailen tässä nyt sitten Acon ja Neutral sarjan tuotteita. Katsotaan aikanaan miltä on tuntunut tuotteet. Pitää laittaa sitten jossakin vaiheessa vielä uutta postausta kyseisistä tuotteista ja niiden toimivuudesta!


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Peltokirroksella!

Peltokierros ja vain eväät puuttuu!
Tämän postauksen kuvia, kun katselee niin totean, että olisi ehkä kannattanut ottaa eväät mukaan ja nauttia ne ulkosalla.

Ennenkuin lähdetään matkalle pellolle ja katselemaan kuvia joita napsin niin haluan toivottaa uuden lukijan tervetulleeksi blogini lukijapaneeliin.
Tervetuloa Tirriliisa pääset kurkkaamaan tirriliisan juttuja seuraavasta linkistä: Blogista


Viikko sitten sunnuntaina päätettiin ottaa hetkestä kiinni ja lähteä koko perheen voimin pienelle kävelylenkille
Siihen lenkkiin oli kyllä ihan syykin! Mulla oli enää vajaa vuorokausi aikaa leikkaukseen ja jännitti niin paljon etten oikein tiedä kuinka päin olisin sen sunnuntai päivän viettänyt, kun iski vain ahdistus ja paniikkikohtausta toisensa perään, pelkästä ajtuksesta, että seuraavana päivänä makaa leikkauspöydällä!
Tosin mitä sitä nyt turhaan jännitämään, kun itse ei tiedä koko leikkauksesta mitään! Enhän mää sitä nukutusta ja toimenpidettä niin jännittänytkään, mutta se jälkitila sitä jännitin ja ihan sikana!

Pieni hyppely ulkoilmassa koko perheen voimin saisi vähän ajatukset siirtymään muualle päin. Nyt sitä muuta ajateltavaa tarvittiin.
Meidän miesväen kanssa, kun lähtee metsälenkille niin siinä ei voi muutakuin nauraa, koska olin varautunut siihe, että poikine lenkkimotivaatio ei ollut ihan parhaimmalla tasolla. Silloin, kun lenkkimotivaatio on alhaalla niin meillä on yleensä hyvin hauskoja ja hullunkurisia reissuja. Toisaalta nehän niitä parhaimpia ovatkin, eli nyhjästään tyhjästä toisin sanoen!

Siinä ne mun miehet menee edellä ja minä tallustelen perässä ja kuvailen. birakaveritkin olivat mukana, mutta niistä ei tahdo kunnon kuvaa saada, kun painavat heti vapauteen päästyään tassut täysillä peltotielle ja pelloille juoksemaan!


Ja pöö, onnistuu se järkkärillä oman pärstän kuvaaminen ilman apuakin. Tästä kuvasta ei ota mitään selvää mitä mielessäni liikkuu, mutta uudet halbis pokat on päässä ja hyvin näyttää pelittävän!


AIka mahtavia muhkupilviä oli taivaalla joten päätin sitten kuvata nekin ohi mennen. 
Olisi tosi hienoa kuvata kaikkia rakennuksia ja antaa teille muutakin katseltavaa kuin pillviä, peltoja, metsäteitä.  Toivotaan, että saan muutakin kuvattavaa teille tänävuonna. Olen vain niin ärettömän innokas liikumaan luonnossa ja mikä sen rauhallisempaa olisikaan kuin metsätiellä liikkuminen luonnon rauhassa.


 Pilkistäähän se aurinkokin sieltä pilvien välistä.


Taivaalla kulki pieni yksinäinen hattara pilvi joten en voinut olla sitä kuvaamatta!


Pellolle päästiin, Miinaa ja Elmoa ei näyt missään? Melkein sen arvasinkin, että saadaan hetki seisahtaa ja huudella missä menee koirat?


Tästä ei voi enään peltobileet paremmaksi muuttua. Siis mein Joel se osaa kyllä keksiä ja tempasta. Joelilla oli ajatukset jossakin aivan muualla, se tuli muiden jäljessä yksin keppi kädessä ja huitoi puskia ja heiniä matalaksi. Huutelin välissä, että koitas ny laittaa tossua toisen eteen ettet jää kamalasti jälkeen. Mutta Joelia vain kiinnosti huitoa kepillä. Olisi varmaan pitänyt antaa pojulle viikate mukaan niin olisi se puskien ja heinien katkominen onnistunut vähän tehokkaammin! Poika kulki ihan omissa ajatuksissa ja välillä pysähdyin miettimäänkin, että voisin antaa pennin sen ajatuksista!
"Taitaa tulla äitiinsä".


Elmokin liittynyt Juhon ja mieheni seuraan, mutta missäs meidän Miina susi juosta kipittää ja piilottelee...


Piti kuvatessani huutaa miehelleni, että missähän se koira taas vipeltää menemään. Mies tokas, että paree tarkastaa ultrapointin avulla josko se olisi jossakin lähettyvillä. Ei kovin kaukana ollut meistä, joten pian se sieltä hyökkäisi taikaisin pellolle meidän muiden seuraan.


Siellähän se meneekin! Mutta ei pellot kauan kiinnostanut, kun piti päästä jo takaisin ojan ylitse metsikköön!
"luontainen tarve, kun tulee niin minkäs sille sitten voit"!


Sieltähän tulee Elmo kieli pitkällä!
Alkaa vissiin naisen perässä juokseminen olemaan vähän rankkaa puuhaa, kun toinen on luotu kulkemaan metsässä ja kulkee siellä gasellin kevein askelin. Elmolla tosin ei puhtia riitä juosta Miinan perässä joten useimmin Elmo liikkuu meidän lähettyvillä ja antaa Miinan koheltaa yksinään koheltamisensa.


Tässä selvästi Elmolla on mietintä myssy päällä, että pitäisikö vai eikö pitäisi mennä toiselle puolen ojaa?


Joelilla keppijumppa jatkuu ja ilme kertoo, että kivaa on ja uusia juonia suunnittelee...
Mitähän sillä on mielessä?


Huomasin, että metsänreunalla on iso kivi ja tiesin, että se vetää ainakin toisen junnun puoleena. No Joel luonnollisestikin päätti juosta sinne kivelle heti sen huomattuaan. Ajattelin, että tässä vaiheessa on pakko tulla jotain hauskaa tai ainakin jotain sen suuntaista...
Siellä se edelleen touhus sen kepin kanssa ja heitteli sitä jaloillaan. Olisi ehkä pitänyt ottaa oikein videokuvaa sen touhuista...


Joel huusi, että katto tänne!! No minähän sitten katsoin, poika huusi, että äite tuus tänne kiven päälle kiipeilemään. Mä totesin heti, että no en kyllä tule!! Minä muka taas kiipeilemään ja mitenkähän kävi edellisen kiipeilyn, kun piti nousta renkaan päälle. Mätkähdin kuravellin sekaan ja jos nyt olisin kiivennykt tuonne kivelle niin todennäköisesti olisin pudonnut suoraan naamalleni ojaan. Olisihan se ollut sitten mukavaa lähteä sairaalaan naama mustana seuraavana aamuna, mutta siinäpä olisi sitten mennyt kaikki hoidot samalla kerralla!
Päätin siis olla kiipeämättä ja katsella, kun poika esitteli mulle suuren suurta keskariaan... "keppiään"! Mutta viestin varmaan moni tajusi? Ilmeisesti ei tykännyt kauheasti siitä etten kiivennyt kivelle!
Olenko mää nyt sitten huono äiti, kun en uhraa hetkeä lapselleni ja mene sen kanssa kiipeilemään kiville? Omasta mielestäni O.L.E.N!! 
Päätin, että seuraavalla kerralla, kun menemme jonnekin ulkoilemaan niin heitän kameran ukkokullalle ja menen mukuloiden kanssa riehumaan kiville, puunoksille ym... voisi vähän avartaa munkin äitiyttä ja saada uusia näkökulmia kasvatus asioihin!


Seisoin vähän matkan päässä Joelista ja kuvailin peltomaisemia. Ihmettelin, kun jostaikin puun takaa kuului kovaa ähinää..
Minusta se kuullosti jotenkin tällläiseltä...
äähh...irtoa...nyt irti idiootti siitä, ääähhh, koita nyt irrota jo!!
Samalla näitä ääniä kuunnellessani katselin, että puskat heiluu kovalla vauhdilla. Siis repesin niin järjettömään nauruun, että kerrankin oli oikein kosminen olotila. Juuri tätä olin odottanut, että koska se keksii tehdä jotakin mikä saisi minut repeämään täydelliseen nauruun! Joel päätti repiä jotakin puskaa maasta irti ja ähisi sen kimpussa yksinään metsänreunalla. Totesin vain, että voi hyvänen aika, kun pienellä miehellä on tekemisen puutetta!
Isäntä huusikin Joelille, että koitas tulla pois sieltä ja pidä ne näppisi ilmassa, koska siellä voi sitten oikeesti olla käärmeitä. 
Siinä vaiheessa poika antoi periksi ja juoksi lujaa pois puskan kimpusta!


Laajalla peltoalueella sitä alkaa mielikuvitus laukkaamaan todella vauhdilla. Jos minulla olisi visuaalista silmää, taiteilijan luonnetta ja vähän taitoa käyttää erilaisia grafiikka ohjelmia niin voisin luoda allaolevaan kuvaan aivan erilaisen maailman.

Sain vain idean tuosta taipuneena olevasta koivusta, että sehän on kuin portti salaiseen puutarhaan!


Taitaa Miinallakin olla joku taidentunti meneillään, kun nokka maata pitkin mennään. Lähinnä maamyyrien haistelu taitaa olla menossa jälleen kerran!


Isäntä päättää opettaa ultrapointin ja gps:n käyttöä Juholle. Pitäähän tuleville metsämiehille opettaa miten se koira löytyy sieltä metsästä jos se katoaa jonnekin ja miten se paikannetaan. 


Päätin ottaa pienen luovan tauon kuvaamisesta ja annoin kameran miehelle. Sanoin vain, että napsi sää nyt välillä kuvia ja sai se muutaman hyvän onnistumaan...



Sain varmaan valhtelemati puolituntia houkutella esikoistani yhteiskuvaan. Sitä ei sitten millään saa astumaan kameran eteen.


Ilmekin sen kertoo kaikilla, että tästä ei nyt tule yhtään mitään. Äiti ja lapset kuvat ovat kyllä meidän perheessä ihan parhaita ja ilmeet niissä mukana. Joelilla oli kyllä niin villi päivä, että siitä ei saanut kunnon kuvaa millään...välillä oli lakki vinossa, tai pokat aivan nurinperin. poika pisti niin pelleilyksi, että meikäläisellä sattui mahaan nauraessani näiden kahden touhotukselle!


Jospa ei olisi pojat huomanneet, niin ei olisi äippäkään kuvannut. Paluumatkalla huomattiin ojassa sammakon kutua.. vai mitä lie, mutta enpä ole pitkään aikaan näitä nähnyt. Saas kattoman löytyykö sitten syksymmällä sammakoita ojasta?


Tästä pitäisi tehdä hirvikoira!!
Maamyyrä koira siitä paremminkin tulee!
ehkä kovalla koulutuksella saamme sen vielä syksyllä hirven perässä menemään.


Sellainen reissu meillä jälleen kerran oli ja seuraavana päivänä olikin se mun leikkauspäivä edessä. 

Kerron siitä sitten ihan vain pikkuisen, mutta en mitään romaania. Miettinyt olen sitä, että kerronko vai enkö kerro, koska kaikki eivät halua ja jaksa lukea mitään tarinoita kohdun poistosta. Joten te saatte päättää!!

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...