perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pitkäperjantain puuhasteluja!

Keskiviikko päivä meni kotia siivoillessa pääsiäiskuntoon ja kyllähän siinä olikin homma, kun koko kämpän käy läpi yhdenpäivän aikana. Pääsiäisen valmistelu jatkui vielä eilenkin ja sain viimeiset sisustus jutut ja koristelut valmiiksi. 

Tänään onkin ollut pitkäpejantai ja virallisen kalenterin mukaan pyhäpäivä. Yleensä en pyhäpäivisin tee mitään muuta järkevää kuin ruuan ja mussutetaan pitkin päivää hyvää syötävää ja lepäillään.
Poikkeuksellisesti tämä päivä on ollut touhua täynnä aamusta iltaan asti. 
Leivoin viime viikonloppuna sämpylöitä ja nehän loppuivat viikolla täysin kesken! Isäntä sanoi, että tekisitkö lisää, kun olivat niin hyviä? No eilen oltiin kaupungissa kauppareissulla ja ostettiin pääsiäispyhien ruuat. Siinä sitten kaupan hyllyjä tyhjentäessä nappasin pari pussia sämpyläjauhoja kärryjen pohjalle ja totesin isännälle, että huomenna leivotaan meillä sämpylöitä ja syödään niitä koko päivä! 

Ammusta päätin, että otanpa pojat mukaan leipomispuuhiin ja ilmoitin, että tietokoneelle ei pääse pelaamaan ennenkuin olette mun kanssani leiponeet sämpylöitä. Kuopusta ei tarvinnut montaa kertaa kosiskella touhuun mukaan, kun tiesi pääsevänsä upottamaan kätensä taikinan sekaan. Esikoinen päätti jäädä sänkyyn ja totesi, että ei kiinnosta minähän en ruumillista työtä tee! No jaa, tämän saatoinkin jo arvata. Isäntäkin vielä komensi poikia ja sanoi, että tänään autatte äitiä ja leivotte sen kanssa sämpylöitä.

Kuopus toimi hyvänä apuleipurina ja voin olla todella ylpeä kaverista! Neljä tuntia viihtyi taikinan parissa ja teki todella hyvää ja siistiä jälkeä.


Tässä mallinäytettä siitä miten homma toimii!
Ensin puristellaan ja sitten pyöritetään...


Voitte arvata millainen urakka on leipoa kolmen litran sämpylätaikina? 
Siinä pistää jo hikipisaraa väkisinkin otsasta ja kyllä junnukin totesi, tunnin taikinan pyöräyttelyn jälkeen, että on vähän hiki!
Ei sitä kolmea litraa ihan jokapäivä viitsi leipoa ja käsillään vääntää, mutta nyt on pakkasessa sämpylöitä  ja saa sieltä vain sulatella halutessaan!


Koti on siistissä kunnossa, pääsiäisen vietto on aloitettu, pitkät vapaat edessä joten saadaan levätä ja nukkua aamuisin pitkään. Ensimmäistä kertaa kodissamme on oikein kunnolla pääsiäisen tuntua ja kiitos siitä kuuluu anopille. Anoppi on ollut ahkera käsityö ihminen ja tehnyt myös paljon verhoja ja pöytäliinoja. Viime vuonna kuvasin tätä taloa ollessa vielä anopin ja apen omistuksessa ja anopin pääsiäistekeleitä ja sitä miten hän sisustaa kotiaan pääsiäisen aikaan. 
Nyt  talo on meidän omistuksessa ja ilmeisesti se anopin pääsiäis villitys on tarttunut minuun, koska ne viimevuotisen verhot, pöytäliinat ja tyynynliinat ovat päätyneet meidän pöydille, ikkunoihin ja sohvalle!

Makuuhuoneessamme on vanhanaikainen ruskea soikea pöytä ja siihen laitoin ensimmäisen vihreän pöytäliinan, hain pajunkissoja maljaan ja maljan ympärille päätin kietaista pitsinauhaa. Pöydälle etsin kaappieni kätköstä vihreitä tuikkuja!


Testasin samalla miten kutomani hopean kimalle lyhdyt sopisivat joukkoon ja kyllähän nekin 
pöytään istuvat ihan nätisti!


Päätin näin pääsiäisen kunniaksi käyttää oikein kuvankäsittely ohjelmaa jonka löysin netinsyövereistä ja tehdä ohjelman avulla vähän erilaisen pääsiäispostauksen.


Anopin tekemät tyynyliinat löytyvät siis pääsiäisen aikaan jatkossa meidän sohvaltamme!
Meidänkin olohuoneesta löytyy pääsiäisen aikaan yllättävän paljon vihreää. Vihreä väri tuo yllättävn paljon muutosta huoneeseen ja antaa samalla raikkaan tunnelman!
En olisi kunaan päivänä kuvitellut laittavani olohuoneeseeni vihreää, mutta näin ne ajatukset vain muuttuvat. 



Eilisellä kauppreissulla käytiin ensimmäisenä Halba Hallissa täydentämässä kynttilävarastoamme ja sieltä mukaani lähti nämä oranssiset kynttilät!
Tahdoin saada jotakin muuta kynttilä väriä näin pääsiäisen aikaan lyhtyihini ja jotenkin nämä oranssiset iskivät parhaiten silmiini!



Tipujahan oli pakko saada ja päätin ostaa allaolevassa kuvassa olevan isomman ja pöyheämmän tipun koristamaan pöytäämme. Kuopus oli tehnyt minulle koulussa tämän pääsiäisliinan ja pikkuisemman tipun joten laitoin nekin pöytää koristamaan!


Tässä onkin vähän todentuntuisempi kuva meidän olohuoneen oikean puolimmaisen ikkunan edestä. Vihreä liina siis koristaa pöytää, sekä vihreä verhot ikkunaa. 


Vastasuunnasta katsottuna olkkarimme näyttää tälläiseltä! Heinäseiväs dvd-hylly sai siirtyä makkaristamme olohuone-tuvan puolelle ja kuistilla ollut vanha sohva päätyi myös tähän huoneeseen.


Voinkin päättää pitkäperjantai postauksen näihin kuviin ja tunnelmiin. Katsotaan sitten miten loppupääsiäinen menee ja mitä kivaa vielä saan aikaiseksi!

Meidän pöyrillä ei näy sitä kuuluisaa rairuohoa, koska kylvin sen liian myöhään joten se tulee tipuineen blogiin seikkailemaan vasta pääsiäisen jälkeen. "parempi myöhään kuin ei milloinkaan"! 


7 kommenttia:

  1. No nyt on teidän koti keväisen näköinen. Jotenkin itsekkin tykkään laittaa vähän jotain vihreän ja keltaisen sävyjä kotiin aina keväisin...kaunista teillä kyllä on <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Vaikka ne vihreät verhotkin tulivat ikkunoihin niin silti tuo meidän olohuone on melko pimeän oloinen. Mulla on varattuna jo uudet tapeetit tupa-olkkariin, mutta menee varmaan syksyyn ennenkuin päästään tekemään pintaremonttia. Keväästä tulee niin paljon muuta hommaa, että maalaamiselle ja muulle remontoinille ei oikein tahdo jäädä aikaa!

      Räsymatotkin tulivat lattioihin vaikka niitä vastaan kapinoin todella kauan. Jotenkin tunnen ne enemmän pölyn kerääjinä kuin juuttimatot. Mutta nyt sitten kuitenkin laitoin melkein jokahuoneeseen räsymattoja ja kyllä ne vaan kummasti vanhan maalaistalon idyliin parhaiten sopivat! :)

      Poista
    2. Mä olen aina rakastanut räsymattoja <3

      Poista
  2. Kaunista :) Ja valtavan sämpylätaikinan olette jaksaneet tehdä! Hyvää pääsiäistä koko teidän perheellenne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmessa litrassa riitti puuhaa molemmille ja ajattelin, että Joel varmaan jättää homman kesken. Yllätyim kyllä täysin, kun poika vaan vänsi, käänsi ja väänsi. Jaksoi sitten leipoa melkein yli puolet taikinasta kanssani. :) "reipas äidin pikku apuri"!

      Poista
  3. Täällähän löytyikin jo vastaus miten sun sämpylät oli niin nättejä, sulla on ollut siellä apukokki :) Meillä ei taida sellaista uhkausta löytyä, että saisin tuon teinin ruuan laittoon :D Teillä on ollut siellä kyllä tosi ihanan keväinen ja heleä kevätkoristelu pääsiäisenä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin vastata edelliseen sämpylä postaukseen jo tähänkin kommenttiisi samalla, mutta juu Joel oli kyllä ihan super hyper hyvä apukokki ja reipas sellainen.

      Ei meilläkään tuo toinen "teini" kyllä tule ihan vapaaehtoisesti auttamaan leivonnassa, mutta tämä tulee ja tykkääkin tehdä. Joel on myös hyvä tekemään muutenkin ruokaa, mutta eiväthän sisarukset voikkaan olla samanlaisia. Sanoinkin mein Juholle, että Joel tulee sitten varmaankin sulle tekemään ruokaa ja leipomaan, kun et sää suostu tekemään ja valmisruualla ei kauaksi pötkitä. :O

      kiitos, anopin kädenjälkeä aika paljolti ja perinne saa siis jatkua. :)

      Poista