maanantai 28. huhtikuuta 2014

Pääsiäispäivän retkeä!

Sunnuntai ja ensimmäinen pääsiäispäivä!
Meille tuli yllätysvieraita ja näitä vieraita oli odotettukin jo pitkään kylään. Maaretin pelmu saapui koko voimallaan meille ja tulivat samalla katsomaan miltä maalaistalo näyttää nyt meidän käsissämme. Olemme porukalla vierailleet anopin ja apen täällä asuessa, mutta nyt tulivat katsomaan onko uusi emäntä laittanut paikat ihan mullin mallin.

Maaretin lapset ovat täällä blogissani välillä vilahtaneetkin ja vilahtavat jälleen kerran tässäkin postauksessa. 

Ilmoitin Maaretille, että tänään lähdet minun ja koirien kanssa lenkille niin saadaan samalla nauttia tuosta aurinkoisesta, lämpimästä pääsiäisilmasta ja vaihtaa kuulumisia. Yleensä se menee niin, että kun Maaretin lapset kuulevat suustani sanat, että "koirien kanssa lenkille" niin lenkkeilijöiden määrä tublaantuu yllättävästi. Maaretilla ja Tomilla on 5-lasta joista 4 tyttöä ja kaikki tytöt päättivät lähteä lenkille mukaan. Eipä siinä voinut ei niille sanoa vaan laittaa koirat valmiiksi ja lähteä seikkailulle.

Anni, Maaret, Laura ja elmo reunalla menevät kovaa vauhtia edellä, mutta minä, Henna ja Riikka hieman hirastellaan ja ihmetellään mihis se Miina meni?


Metsätielle päästyämme sain napattua hyvän siskos kuvan perheen nuorimmista.
Riikka on taidettu laittaa talutusnarun kantajaksi?


Välillä jatkettiin matkaa ja aina, kun sopiva paikan löydettyä kuvia napsittiin minkä kerittiin. Lapset ovat siitä ihania kuvattavia, että ei tarvitse montaa kertaa pyytää, kun ovat jo ottaneet paikkansa ja poseeraavat luonnollisella olemuksellaan. 


Perheen nuorin tytöistä Anni oli melkein innokkain kuvausmalli tällä retkellä. Aina kun tyttö leikki ja juoksenteli pitkin metsätietä niin napsin kuvia. Mikäli anni löysi mukavan paikan jossa hetken aikaa leikkiä niin huusin vain, että Anni kurkkaas tänne, Anni älä liiku! Tyttö teki työtä käskettyä ja kuvia tuli kameraan vaikka kuinka monta!


Tämä on mielestäni yksi Annista otetuista kuvista parhain.


Välillä piti vähän puutakin halailla...


Mutta tämä -14 vuotias perheen vanhin lapsista olikin vähän erimieltä siitä ketä kuuluu kuvata ja ketä ei! Aina, kun Lauralle huusimme, että Lauraa... käännys tännepäin, niin alkoi kuulumaan todella kimakkaa ja tärykalvoja repivää kiljuntaa. Ilmeisesti nykyisten 14 vuotiaiden kommunikointi tapa on siis kiljua aina, kun pyydetään vilkasemaan kameraan.

Hyviä kuvia tuli Laurastakin vaikka meille vain selkäänsä ja pitkää lettiään esitteli..


Aikansa, kun oikein yrittää niin kyllä siitä Laurastakin yksi vauhdikas kuva saatiin... kielen kera!
Pääasia on, että kaikilla oli kuitenkin ihan hauska ja nauruntäyteläinen retki!


Tässä on jo hymyäkin näkyvissä suupielillä ja pikkusiskon kanssa on mukavempi olla yhdessä kuvassa. Vaikkakin kädellä yritetään kovasti peittää kasvoja!


Jee.. määkin pääsin kuvaan!! Tosin en odottanut, että joku porukasta nappaa juuri silloin kuvan, kun yritän ultrapointin avulla paikantaa Miinan paikkaa metsikön siimeksessä. Tosin parhaat kuvat tulevat silloin, kun ei huomaa itse olevansa kuvattavana!


No mutta mitäs tässä onkaan meneillään. Jotakin puuttuu kuvasta, mutta mitä?
Tässä näyttäisi olevan meneillään halauspuuhia ja päätöntä menoa!
Henna meni puun taaksen piiloon ja sanoin, että halaappa sinäkin oikein kunnolla sitä puuta!


Niin vauhdikasta menoa oli, että piti välillä vähän puhdistaa kengistä ylimääräisiä moskia ja kiviä pois!


Elmokin sai pulahtaa välillä kepin perässä vilvottelemaan veteen.



Mitä isot edellä sitä pienet perässä!



Lauraa veti kummasti kaikki kannot puoleensa, mutta saatiinhan me napatuksi siitä edes yksi kuva jossa ilme on peruslukemilla ja koko kasvo kuva!



Pienet perässä..
Anni päätti kokeilla onko siinä kannolla missä isosisko istui oikeasti mukavaa istuskella? Kyllähän siinä oli ja iha itse siihen nousi. Nokkela tyttö, mutta onneksi oli kuvaajakin tälläkertaa ja sai napatuksi pari hyvää kuvaa tytötstä.



Hyvin rauhallisin mielin se Anni siinä istua nököttää..



Hennakin yhtyi hommaan mukaan, kanto on mukavempi paikka istua kuin seistä metsämaastossa jossa vilisi murkkuja oikein urakalla. Murkut eivät olleet todellakaan Hennan suosiossa!



Metsänpeikot vai maahiaisetko siellä puun takana kurkkii? Iloinen mieli ja piti kuvasta tulla aivan jotain muuta, mutta kyllä me jonkin moiseen kuvakulmaan saatiin itsemme mahtumaan. Tosin suurin peikko oli niin leveää sorttia, että pienet peikot eivät mahtuneet jonoon alekkain kuvaan.



Jälleen päätöntä menoa!! Kuvaajalla oli niin kiire laukaista kamera, että meikäläisen pää unohtui kokonaan kuvasta!



VALMIIT.. paikoillaan ja...



H.E.P. 
varmasti kuvittelit, että olemme ottamassa kilpajuoksun Miinan kanssa, mutta ehei! nyt erehdyitte kuulkaas ja pahasti, vaikka se ehkä siltä aluksi näyttikin.

Pusustahan tässä oli vain kyse!
Tosin en pusua saanut onnistumaan siten kuten se yleensä Miinan kanssa onnistuu, mutta kelpo kuva tästä silti tuli! 



Sain mää Marresta edes yhden kuvan!



Maaret ilmoitti, että nyt on hänen vuoro jälleen tarttua aseisiin ja kuvataan tuota TaRaa!! Ai mitä, siis mua vai?
Joo se onkin hyvä idea kerrankin saan kuvia itsestäni koirien kanssa yhdessä blogiini
No niin mää vähän ajattelin, kun aina itse kuvaat blogiasi niin me voidaan ottaa nyt muutama kuva sarja sun touhuistasi.
Oikein hyvä idea. Tosin en ollut ihan valmistautunut tähän yllätykseen, mutta no kerrankin, kun joku suostuu ottamaan kameran kauniiseen käteensä niin pitää ottaa kaikki ilo irti!



Iloisesti ilmoitan, että pysykää siellä, älkää tulko ja näytän kädellä pysäytys merkin. Tässä vaiheessa metsäseikkailua pitää napata Miina kiinni talutushihnaan. Katotaas miten likan käy!



Täähän on melkein kuin Sound of musicista, mutta ilman sitä vihertävää kukkaispeltoa. 
Tässä yritän taas selittää jotain (ei niin järkeviä juttujani).
Mutta kuulin jonkun porukasta huutavan juurikin tämän sound of musicin suustaan.



Käsimerkki ylös ja koiralle huutelemaan, että Miina, Miina tule, tule täällä on herkkupala. Jotenkin tämä kuva näyttää niin ammattimaiselta koirankoulutus kuvalta, mutta tosiasiassa Miina painelee nokka putkella aivan eri suuntaan!
Mitähän tästäkin taas tulee?



No ainakin Elmo hokasi, että hei mun äipällä on selvästi kädessä jotakin mikä tuoksuu hyvältä, kuuluu suuhun laitettavaksi ja maistuukin vielä mitä mainioimmalta.
Tässä mä yritän kovin ammattimaiseen koirankouluttaja tyyliin kertoa Elmolle, että "kuule et sinä ole Miina"! Mutta pakko oli Elmon tahtoon suostua ja antaa makupala suuhun. Niin nästi otti pepun alleen ja heilautti hännällä iloisesti.


Taisin mennä kuvien edelle..
ei ihan sound of music, mutta huomasin taivaalla erikoisen pumpulimaisia pilviä ja niitä aloin tähyilemään kädet levällään.


Kovasti yritin muillekin huutaa ja viittoa sormillani, että kattokaas nyt tekin. Ei ne muuta varmaan edes kuulleet mun puhettani, kun olivat niin innokkaasti kuvaamassa meikäläisen koira touhuja. 
Sen sijaan Elmo kylläkin innostui seuraamaan sormimerkkiäni ja kanssani tähyilemään taivaalle päin. Elmo varmaan odotti, että josko sieltä taivaalta jotakin syötävän tapaista tippuisi lisää!


Ajattelin vähän testata miltä se maailma näyttäisin tästä suunnalta... no ei se maisema paljon muuttunut, mutta meikäläisen asento sensijaan muuttui.


Viimeinkin Miina päätti ihan omin ehdoin saapua luokseni ja tässä mä sitten kaivelen taskuistani makupalaa ja kovat kehumiset päälle.


Näin se meikälikka selvisi koiran kiinniotosta ja toinenkin pysyttelee ihan lähettyvillä.


Päästiin viimein jatkamaan matkaa meillepäin ja alkoikin porukalla olemaan ihan järjetön hiki ja jano. Ilma oli mitä mahtavin ja lämpöisin.


Tässä vähän mallia siitä miten mää näiden kahden karvakorvan kanssa yksinäni kuljen!


Meille takaisin päästyämme, istuskelimme pihassa hetken aikaa ja kaverini perhe päätti lähteä paluumatkalle kotia kohti.

Toiset lähti, mutta tilalle tuli kylään miehen sisko perheineen ja jäivät yöksi. Loppupäivä menikin syöden, saunoen, elokuvaa katsellen ja jutustellen.

Toisena pääsiäispäivänä meillä sitten tehtiinkin puuhommia, kun yövieraat olivat lähteneet aamupäivästä kotiin.

Tälläinen pääsiäinen meillä oli ja vauhdilla vilahti ohitse!


6 kommenttia:

  1. Hauskan näköistä menoa teillä on ollut. Ilmakin suosi lomailijoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis ollut vielä vauhdikkaampaa ja hauskan näköistä, jos oltaisiin hokastu kuvata meikäläisen ojan ylitystä. Siitä nimittäin olisi tullut todella hupaisa kuvasarja! :) Ilmat oli kyllä kivat ja voin kertoa, että hiki virtasi otsissa. :)

      Poista
  2. Ihanan rentoja kuvia, suloisia lapsia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Nämä tytöt ovat kyllä vallan vallattomia ja itse ihanuuksia kuvattavaksi. Varsinkin Anni joka oli aina valmiina kuvattavaksi. :)

      Poista
  3. Olet kyllä ottanut mahtavia kuvia lapsista :) Niistä tulee aikojen kulussa tärkeitä muistoja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näinhän se on nämä blogit toimii myös hyvinä muistoina itselle, sekä maaretille ja hänen muksuilleen. Ajattelinkin, että jos bloggeri on kymmenen vuoden päästä vielä käytössä ja toiminnassa niin pääsevät nuo maaretin muksut katselemaan sitten blogistani mitä ovat meillä kyläillessä tehneet ja missä ollaan liikuttu. :)

      Poista