keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uuttavuotta vastaan ottamaan!

Ennenkuin lähdetään katsastamaan parin viimeisen päivän tapahtumaketjua niin toivottelen uuden lukijan Outi Krimoun tervetulleeksi seuraamaan blogiani ja juttujani!

Ja sitten mennään...
Sanonpa nyt heti ensimmäiseksi, että voi hyvänen aika kaikkee sitä pitää meikäläisenkin mennä kokeilemaan...
Selviää teille tekstin jälkeen mitä menin kokeilemaan!!

Meillä otettiin hyvin rennosti eilen uuttavuotta vastaan ja raketteja ammuttiin ihan perussetin verran. Jotenkaan eilenkään en saanut sitä perinteistä uudenvuoden aaton fiilistä päälleni ja edelleen joo.. harmittaa, kun ei ole sitä lunta ja pienen pientä paukkupakkasta. 

Aamupäiväni meni siinä mielessä täysin hukkaan, kun juoksin ja ajoin autolla ympäri kylänraittia Miinan perässä kulkien. Miina pääsi jälleen mieheltä karkuun ja minä sitten läksin sitä etsimään ja yrittää saamaan sitä kiinni. Miina kun ei niin vain annakkaa ottaa itseään kiinni ja kun se huomaa ihmisen tulevan lähelleen niin ei kuin jalat alle ja luikkii sata taulussa pakoon. Okei mä myönnän kohta mua pidetään ihan kylähulluna, kun painan autolla ja juosten pitkin naapurien pihoja makkarapaketti kädessäni joka toimii niin sanottuna houkuttimena koiralle! Naurakaa vaan ... nyt saatte tässä postauksessa tehdä sitä ihan mun luvallani ja oikein koko sielunne täydeltä. No niin.. soitin mihelle joka oli metsätien reunoja raivaamassa ja siistimässä, että minähän en sen nartun perässä juokse ja saa luvan tulla omin nokkinensa takaisin kotiin. Hullunahan mua tässä aletaan pitämään, kun koiran perässä menen ainakin 2-3 kertaa viikossa. Koko kylä alkaa nauramaan meikäläisten koira touhuille! Onneksi Miinalla oli tutkapanta joten mies sai sen kulkureitin paikannettua puhelimellaan. Ukkokulta soittelikin minulle parituntia Miinan lähdön jälkeen, että mene nyt ulos ja lujaa se näyttäs olevan kotipihassa ihan siinä pelolla kuljeksimassa. No minä taas sen saamarin makkarapaketin kera painelin ulos ovesta ja houkuttelin koiraa minkä kerkisin ja kyllä mä sen viimein ja vihdoin onneksi sain otettua kiinni, mutta pirun ovela kettu tuo meidän Miina likka on!! 
(huh..huh)
Ei me muuten niin huolissamme oltaskaan, mutta kun se likka tykkää kulkea nykyään teitä pitkin ja auton alle jäämisen pelko on aina päällänsä. Lisäksi Miinalle on lähestymässä ensimmäinen juoksuaika joten sekin tuottaa vähän hikipisaroita otsalle!

Lumesta, pakkasesta ja koiran karkailusta huolimatta saatiin paukutettua uudenvuoden raketit  savuna ilmaan. 
Tosin meikäläisen aatto oli jo melkein saunan jälkeen juhlittu, kun kello alkoi käymään 22.00 niin tämä akka makasi jo peittojen ja vällyjen alla kuunnellen ulkoa tulevaa pauketta ja räiskettä silmät puoliummessa.
Toisin sanoen alkoi vain väsyttämään niin sikana, että ei yksinkertaisesti jaksanut enää lähteä ulos paukuttamaan kahdentoista aikaan yhtään rakettia. Pojat kävivät paukuttelemassa viimeiset raketit ja valoivat vielä tinaa. Tinan valun ääniä kuullessani heräsi minunkin ajatukseni jälleen kirkkaaksi päässäni ja huuhtelin vällyjen alta, että olisiko minulle vielä yksi jäljellä jonka voisin pudottaa sinne veteen? No eipä ollut, mitäs menin sinne sänkyyn löhöämään ja makaamaan!! joskus kannattaisi olla samaan aikaan paikalla kuin muutkin niin saisi tinansa valettua!

Pelkääkö vai eikö pelkää?
Miina ja Selma meitä mietitytti, että mitenkähän meidän tyttöjen hermot kestää rakettien pauketta ja juoksevatko pitkin taloa karkuun sänkyjen alle hännät kopipien välissä. No Selma ei inahtanutkaan se veteli täysiä unia nojatuolissa ja eikä välittänyt tippakaan paukkeesta ja rätinästä. Miina oli melkein koko ajan Elmon kanssa kuistilla, kun ammuimme raketteja ja voineen kertoa, että meteli oli sen päivänen paukkeen alkaessa. Mikäli olisin päästänyt Elmon ulos niin se saisi jälleen nimityksen "rakettivahti" sillä on jokin pakottava tarve aina uudenvuoden raketteja apuessa syöksyä niiden perään ja hakkua niitä oikein kunnolla ja lujaa. Yrittää pirulainen ottaa niitä kiinni ja jahdata minkä kintuistaan pääsee, siksi päätimme pitää elmon sisällä jotta selvittäisiin tästä ongelmasta eikä myöskään vaarannettaisi koiran terveyttä. 

Miinaa mietin, että mitenkähän tämän neidin kanssa käy, mutta eipä tuokaan paljon paukkeesta välittänyt vaan yhtyi kuistilla elmon haukuntaan mukaan!
Eli ei meillä ainakaan elukat pelkää rakettien pauketta!

Tässä se mun kokeiluni nyt tulee ja kuulette ainakin livenä ääneni!!
Mitään muuta meistä ei pahemmin näy, kun jokapuolella pihaa oli niin sysipimeää..
Mutta youtubeen tämän latasin ja nyt testaan minäkin tätä videointi touhua. Tiedä sitten vaikka näin uutenavuotena ottaisin vaikka vielä uuden suunnan bloggaamisessa. 


Ja tässä vielä toinen video raketti touhuistamme!
Hyr..hyr.. ja välillä oli ainakin emännällä kylmä, vaikka sitä lunta ja pakkasta ei ollutkaan, mutta kylmä viimatuuli teki tehtävänsä. 
Pieniä kiljahduksiakin oli pakko päästää, kun välillä oikein pelästyin niitä suhahdus ääniä ja paukauksia. "taisin vähän pelätä kuin pieni lapsi konsanaan"!


Allaolevissa kuvissa näkyy nyt se "onko tuo nyt se mun, vai sun" mietitty paukku pata.
Pata oli komea ja katsokaas näitä kuvia, näyttää kuin pata sylkisi ulos sisuksitaan metalli kärpäsiä kasa päiten!





Tätä alintakuvaa, kun katsoo niin tulee mileen omg :O
Mikä sieltä padasta oikein lentää ulos?
Transformeriko?


Aatto meni siis raketteja ampuessa, saunoessa vihdan kera ja elokuvia katsellen illasta.

Tänään onkin sitten 1.1.2014 
Joten tässä samassa tulee vuoden ensimmäinen postaus.

Tänään onneksi "luojalle kiitos" ilma suosi sen verran, että pääsimme mieheni kanssa pienelle kävelylenkille mallaismaisemia katsellen. Lenkille lähti mukaan tietenkin karvaiset kaverimme ja myös Selma pikkuinenkin. Selma on kyllä niin velho kissaksi, kun lähtee lenkkeilemään ja koko lenkin se mukana tulikin. Paluumatkalla kotiin mies kantoi selmaa sylissään peltotieltä päätielle ja antoi sitten taas kissaneidin juosta meidän muiden perässä. 

Muutoin vuoden ensimmäistä päivää ollaan vietetty ihan perusmeiningillä eli ruokaa laittamalla, blogia päivittämällä jne..

Ostin ihan vartavasten uudenvuoden pyhäpäiväksi itselleni jotain normista poikkeavaa syömistä ja nyt sainkin oikein makuelämyksen. Tästä tulee nyt pakottava tarve saada jatkossakin on muuten sitten ihan sairaan hyvää, vaikka vähän haastellista irrotella omasta kuorestaan ja koloistaan!

Granaattiomenaa ja vanilija jätskiä. Nyt innostuin ja jäin koukkuun graniittiomenoista, kerran kun menee testaamaan niin näköjään koukkuun jää! On muuten sitten vanilijajätskin kanssa erinomainen yhdistelmä. Lisukkeeksi, kun laittaa pienen lurautuksen kinuskikastiketta niin johan tulee vielä parempaa!
Söin ensimmäinen granaattiomenan ihan raakana itsenään ja totesin, että siitä jos jostakin saa kyllä oikein kunnon vitamiini paukun päiväänsä. Lisäksi siementen pitäisi olla myös mahalle hyviä kuitunsa vuoksi. 


Lusikalla koversin siemenet erilliselle lautaselle ja puristelin mehua niin paljon kuin sain irti ja kaadoin sen jäätelön mukaan!


Kaffi kupponen, joulutorttu ja jäde-granaatti sekoitus. Kyllä näillä nyt muutaman tunnin pitäisi pärjätä!


Tässä on nyt se columbia kahvi josta kirjoitin edellisessä postauksessa.
Edelliseen postaukseen pääset tästä: Joulutunnelmaa
Lisätietoa columbia kahvista saa seuraavasta linkistä: Pauligshop
Melko hintavaa on tälläinen pieni paketti, mutta juhla ja erityiskahvina on kiva tarjota perinteisen kahvin sijaan näitä erikoiskahveja!


Näin meillä otettiin uusivuosi vastaan! etäpä teillä?

Toivottelen teille kaikille ihanaa uuttavuotta 2014!!


4 kommenttia:

  1. Kiitos vaan itsellesi, että pidät niin kivaa blogia ja kiitos myös siitä, että nyt seuraat minun blogiani :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät ja kyllähän sitä pitää tykätä munkin tykätä ja liittyän uusiin blogeihin lukijaksi. Kivalta näyttää sinunkin blogisi joten otetaan ideoita molemmin puolin! :)

      Poista
  2. Onpas teillä ollut puuhaa koiran jahtaamisessa! Ja mitä herkkua, nam :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, kyllä on sellainen marakatti tuo meidän miina neiti että hoh..hoh. Täytyy varmaan joskus kuvata oikein videoo, kun meikälänen jahtaa koiraa pitkin pitäjää makkarapaketti kädessä! :) Siinä riittäisi naurunaihetta lukijoille oikein urakalla. Se voisi siis olla sellainen emäntä vs koira video! :)

      Poista