perjantai 24. tammikuuta 2014

Dream, Love and laugh!

Tilasin neljä sisustustarraa tarramaasta ja niistä yksi päätyi ikkunan pokaan jonka näittekin edellisessä postauksessani. 
Tarroista jäi kuitenkin kolme tarraa laittamatta paikalleen joten tänään päätin sitten hoitaa senkin pois päiväjärjestyksestä ja laittaa tarrat sinne minne ne oikeasti kuuluvat.

Jos muut niin sitten minäkin, pakko testata miltä näyttää tarrat lasilyhdyissä!
Ostin toissavuonna talousmarkasta paketin lasisia lyhtyjä jossa oli neljää eri kokoa ja lyhdyt ovat täysin kirkkaita. Näitä "ns" lyhtyjä katselin jo viimejouluna, että niille pitää oikeesti tehdä jotain, koska ovat niin tylsän näköisiä pelkkinä kirkkaina purkkeina pöydälläni. 
Päätin sitten tilata niihin tekstitarrat jotka toisivat vähän ilmettä lyhtyihin!

Sisutustarroilla saa todella nopeasti muutettua lyhdyt paljon kauniimmaksi ja näyttävämmiksi.

Siinä ne nyt sitten on kolme rinta rottingilla vieri viereen pöydällä tuomassa valoa pimeisiin tammikuisiin iltoihin ja tunnelmaa luomaan!






Mitähän sitä seuraavaksi taas keksisi? pikkuhiljalleen koti alkaa näyttämään tunnelmalliselta ja viihtyisältä!


torstai 23. tammikuuta 2014

Syntymäpäivä lahja taaperolle!

Vanhat ikkunapokat osa kaksi jatkuu.. edellisessä postauksessa esittelin tekemääni ideaa jossa olin tehnyt vanhasta ikkunasta valokuva taulun meidän hää-kuvista.

Nyt on vuorossa jälleen vauvan elämää sarjan kohokohta!
Viime vuonna kirjoittelin postauksia ystäväni kolmannesta rasakaudesta ja kuvailin ystäväni loppuraskauden aikaista vauvavatsaa ja vauvan synttyä kuvailin muutamia muitakin kuvasarjoja kyseisestä vaavista. Viime viikonloppuna vauva saavutti taapero iän ja täytti 1.vuotta.
 Saimme kutsun kakkukaffeelle ja päätin tehdä taaperolle jonkin sellaisen lahjan josta olisi koko perheelle iloa pitkäksi aikaa ja lahja toimisi muistona vauva-aikana otetuista kuvista. Päätin siis jälleen kaivaa varastomme kätköistä vanhan kolmiruutuisen ikkunan ja alkaa toteuttamaan suunnitelmaani.

Ennenkuin paljastan teille suunnitelmani niin voitte käväistä seuraavista linkeistä lukasemassa mistä on kyse ja tutustua aikaisempiin vauvan elämää postauksiini!


Aikaa on vuosi vierähtänyt siitä, kun Veera syntyi ja nyt veerasta on kasvanut aivan ihana ja valloittava tappero joka kävellä tepastaa kovaa vauhtia eteenpäin.
Tässä on siis lahjani Veeralle.


Tämä vanha ikkuna oli sen verran elämää nähnyt, että piti vähän siistiä pokia, hioa ihan kevesti ja lopuksi maalata valkoiseksi.
Laitoin Veerasta kolme parasta kuvaa jotka omasta mielestäni sopivat parhaiten tähän vauva aika tauluun. Lisäksi tilasin seuraavasta paikasta nimi tarran ikkunan pokaan jonka sitten tänään kävin kiinnittämässä pokan yläreunaan kiinni.


Veera oli saanut kastelahjaksi tädiltään lusikan jonka päätimme Veeran äidin kanssa yhteistuumin kiinnittää taulun ala-osaan kiinni. Lusikka on nyt muistona kuvien kera vanhan ikkunan muodossa joten siitä on varmasti iloa perheelle pitkään ja sitä katsellessa on kiva muistella vauva aikoja.


Itse tehty lahja on aina paras lahja. Omat kädentaitoni olivat kovalla koetuksella tätä väsäessäni ja suunnitellessani, mutta olen yllättävän tyytyväinen lopputulokseen!


maanantai 20. tammikuuta 2014

Hääkuvat ja tekstit järjestykseen!

Olen laittanut monta ruoka postausta peräkkäin blogiini joten nyt vaihdetaan välillä suuntaa.

Olen pitkään halunnut seinälle meidän sängyn päädyn yläpuolelle meistä hääkuvan, mutta sopivia kehyksiä ei ole löytynyt ja muutoinkin koko värimaailma on ollut vähän sekainen koko makuuhuoneessa. Tänne maalle muuttaessamme ensimmäinen huone joka sai pintaremontin oli meidän makuuhuone ja nyt huoneessamme vallitsee rauhalliset vaaleat ja tumman ruskeat värisävyt. Kerrankin olen löytänyt sellaisen värimaailman joka tekee olostani rauhallisen ja jossa viihtyy muutenkin keinussa istuskellen ja vaikka sukkaa kutoen. 

Nyt sain hyvän idean ja sehän oli toteutettava vauhdilla, kun idealamppu syttyy niin se pitää äkkiä toteuttaa tai muuten ajatus jää lojumaan seinän nurkkaan ja sitä ei saa koskaan valmiiksi.

Hääkuvat sai ympärilleen vanhan ikkunan pokan ja tämä sopii hyvin seinälle sängynpäätymme yläpuolelle.


Ikkunan pokaa en lähtenyt sen enempää maalaamaan vaan ihan poistin ylimääräiset roska, pölyt ja teipit. Pesin lasit perusteellisesti ja tässä on lopputulos. Suunnitelmaa tehdessäni halusin karmien olevan rustiikkisen ja vanhan näköinen, koska valokuvatkin tulostin mustavalkoisina.


Mielessäni kävi josko maalaisin pokien reunat valkoisiksi, mutta niistä olisi tullut liian vaaleat ja tavallaan koko ikkunan poka olisi ollut liian vaalea seinällä ja taulu ei olisi ollut niin näyttävä kuin nyt. 


Ostin halbahallista tälläisen kangas sydämen valmiilla tekstillä varustettuna ja jos oikein tarkkaan huomaat niin tekstissä on selvästi kirjoitusvirhe. Meikäläinenkin jopa huomaa ja löytää kirjoitusvirheen vaikka olen ollut koko ikäni surkea puhumaan englantia. 


Löysin meidän kätköistä vielä toisen ikkunan pokan jonka halusin laittaa eteisen senkin päälle koristeeksi seinää vasten nojaamaan.
Tosin tätäkään en maalannut, koska koko eteinen on vielä projekti vaiheessa eli seuraavaksi suunnittelen seinien maalaamista huomattavasti vaaleampaan sävyyn kuin mitä ne ovat tällähetkellä. Vaalean sininen harmonia vallitsee tällähetkellä meidän eteisen seinissä, mutta väri muuttuu vielä tänä keväänä. Sekä olen suunnitellut, kun ilmat alkavat lämpiämään niin pääsen talliin puuhastelemaan omien projektieni pariin ja senkki saa myös uuden värin päälleen!


ISÄNNÄN TALO, EMÄNNÄN TAVAT!
Isännän talo ja emännän tavat ovat hyvä teksti valinta meidän eteisen koriste ikkunanpokaan. Joten sopii maanamainiosti meidän tämänhetkiseen elämän muottiin! 
Vanha piironki vai senkki kummaksi tykkääkin kutsua saa luvan muuttua värityksellisesti!
Lamppu on nyt se samainen jota viime vuonna pähkäiltiin, että kumpi marimekon unikko kuosilla varustettu varjostin vai tämä vaalea ja nyt vaihdoin tämän vaalean käyttöön!


Olen lisää hakemassa pokia varastoon joten saatampi hyvinkin tehdä tilauksesta muutaman valokuva tai teksti pokan, että jos kiinnostaa niin otappa vaikka postin kautta yhteyttä!


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Possun ulkofilettä punaviinikastikkeella!

Ne jotka eivät ole facebookissa eivät nähneet eilen kirjoitustani kuinka hehkutin netin syövereistä löytämästäni hyvästä reseptistä. Tein eilen possunulkofilettä, kasvispedillä ja lisukkeeksi tuli punaviinikastikett. Ou boy, että se kastike oli aivan sairaan hyvää, niin hyvää ettei sanotuksi saa! Ensimmäinen kerta, kun löysin todella hyvän punaviinikastikkeen ohjeen netistä. Tähän kastikkeeseen jäin todellakin koukkuun ja sitä saavat meidän seuraavat saunavieraamme maistella, kun tulevat kylään!

Olen aina miettinyt, että josko nyt kokeilisin tehdä punaviinikastiketta ja maistaa miltä se kotitekoinen kastike maistuisi. No eilen se päivä sitten viimein koitti ja loppus tulos oli ainakin melkein 10 arvoinen. Joskus sitä vain yllättää itsensäkin omilla gulinaarisilla taidoillaan! 

Voisin todeta näin jälkeenpäin, että ateria oli kokonaisuudessaan todella täyttävä, maistuva ja melkein ravintola aterian voittava. Paitsi tämä kuva ei ehkä ole niin ravintolamainen joten siitä napsastaan se yksi miinustpiste!!



Maustamaton possun ulko file
Punaviinikastike
Kasvikset

Koska ohjeiden kirjoittamiseen menisi aikaa ja sen verran laiska olen nyt kirjoittamaan, että laitan tähän linkit josta pääsette hakemaan ohjeet valmiina. 
Itse tulostin ohjeet itselleni talteen joten suosittelen, että teette samoin niin ohjeet on teillä valmiina kansioissa joista voitte sen sitten napata esille siinä vaihees, kun on aika valmistaa huikean hyvä ateriakokonaisuus!


Punaviinikastike lihalle:

Porsaan fileepaisti uunijuureksilla. (itse käytin porsaan ulkofilettä)

Porsaan fileen marinointi: 

Kuten varmaankin saatoitte linkeistä huomata niin HooKoon sivuiltahan minä ne parhaat ohjeet löysin ja sinun kannattaa mennä sinne myös kurkkaamaan mitä muuta tarjottavaa hooKoon sivustolta löytyy!

Sieltä löytyy mm: Lihakoulu 
Käväseppä tsekkaamassa se niin saat tarvittavaa tietoa lihankäsittelystä enemmän!

Tämän aterian tehtyäsi voit vain todeta yhden asian

Bon Apetit- varmasti täyttävää!


lauantai 18. tammikuuta 2014

Banaaninen broilerkastike!

Päätin tehdä tiistaina jälleen broileria ruuaksi, eli kanaa kanaa oli taas tiedossa. Tiistai oli muutenkin kiireinen päivä, kun esikoinen oli kotona kipeänä ja sitä piti hoidella pitkin päivää. Lisäksi kuopus jäi kotiin, kun meillä oli hänen kanssaan lääkärissä käynti päivä ja siinä sekamelskassa enään sitten kerinnyt miettimään mitään suurempia ruokatouhuja joten piti saada helppoa, maittavaa, täyttävää ja terveellistä ruokaa kurniville vatsoille.

Päätin sitten tehdä banaanisen broilekastikkeen jota teen aina silloin tällöin, jos iskee oikein kova himo broileri/kanaruokaa kohtaan.
Muistaakseni tätä on tehty jossakin vaiheessa mitä tänään syötäsiin ohjelmassa, tosin en muista koska ja milloin. 

Näillä aineksilla lähdettiin liikenteeseen...


Pyysin meidän Joelia jälleen avustamaan ruuanlaitossa ja ensiksi ajattelimme, että jospa videoisimme kastikkeen valmistusta. Mutta koko sakilla oli niin kova nälkä ja kiire saada ruoka nopeasti valmiiksi joten päätimme jättää videoinnin ja tehdä sen joskus toisella kertaa paremman ajan kanssa.


Herkut valmiina odottamassa paistinpannulle pääsyä broilerin joukkoon...


Tältä sen pitäisi sitten näyttää ...


Valmis ateria lautasella..


Mikäs sen mukavempaa lukemista hyvän ruuan seuraksi kuin Jeanna d´arc livingi lehden vuoden ensimmäinen numero.
Tosin niin kovanälkäinen kuin olin en pahemmin kerinnyt lukemaan ruokaillessa lehteä vaan keskityin lappaamaan ruokaa kovaan tahtiin suusta sisään. 
Päätin ottaa täyttävän ruuan jälkeen kunnon lepo hetken ja painelin lehden keran sängun pohjalle lojumaan ja ihailemaan lehden kuvia ja juttuja!



Banaaninen broilerkastike

1-2 pk broilerin ohutleikkeitä hunajamarinaadissa
1 punainen paprika
nippu tuore persiljaa
1-2 banaania
1 prk flora ruokakermaa
(1 prk ananaspaloja)

Lisukkeeksi keitettyä riisiä

Ohje:

Leikkaa fileet paloiksi ja paista pannulla kypsiksi, lisää joukkoon paprika, ja paista vielä hetki siten, että paprikat hieman pehmenevät. Lisää joukkoon persilja silppuna ja kerma, sekoittele miedolla lämmöllä ja lopuksi pilko banaanit juuri ennen kypsymistä kastikkeen joukkoon mukaan. Tarjoile keitetyn riisin, ja juustoisen salaatin kanssa.

Yleensä laitan ananaspaloja parikin purkkia mukaan kastikkeeseen makua tuomaan, mutta tälläkertaa pojat pyysivät ettei ananasta laitettaisi. Kokeiltiin vähän erilaista ohjetta tälläketaa.



maanantai 13. tammikuuta 2014

Kana-ananas laatikko!

Päätin tänään tehdä ruuaksi jotakin mitä en ole pitkiin aikoihin tehnyt!
Meillä syödään melko useasti kanaa, kanasta on vain niin helppo tehdä monenalaisia ja makuisia ruokia. Kaupassa käydessäni yleensä silmäni hakevat jostakin syystä aina kanaruokia melkein ensimmäisenä, tämän jälkeen tulee sitten liha, kala ja muut valmisteet. 

Miten kana onkin niin kovassa huudossa ja suosiossa itselläni, no varmasti sen vuoksi, että se on terveellistä ja kevyttä. Tosin tiedä sitten onko kaikki kana valmisteet niin terveellisiä kuin väitetään? Nykyään melkein suurinosa kanoista on pakattu todella voimakkaisiin mausteliemiin ja marinaadeihin. 
Tosin saanhan poistettua osan marinaadista huuhtelemalla pois varsinkin jos kyseessä rintapalat. Mutta jokaisella on omat tapansa ja makunsa ja minulla on myös omani.

Tänään siis tein kanalaatikkoa joka on todella helppoa valmistaa ja vieläpä hyvääkin sellaista.

Päätin tälläkertaa kokeilla tehdä tämän kanalaatikon kanan rintapaloista. Yleensä teen rintapaloista kanaka-curry kastikkeen, mutta nyt päätin muuttaa suunnitelmiani ja tehdä rintapaloista.


Tässä rintapalat on palasteltu paloiksi ja niille annetaan väriä pintaan paistamalla muutama minuutti ja maustoin currylla. Luulin laittavani hieman liikaa currya mausteeksi, mutta syödessäni laatikkoa valmiina huomasin, että siitä tuli juuri sopivan makuista.


Laatikkoon laitoin kolme purkillista smetanaa joka on sopiva määrä, koska tein laatikon melko isoon vuokaan.
Lisäksi kaksi purkkia flora ruoka kermaa ja kuten saatatte huomata toinen on 15% ja toinen 7%.Tämä johtunee siitä, että olen ostanut eri kermaa eri kauppareissuilla, mutta hyvä yhdistelmä tulee tästäkin. Anansta pari purkkia ja tekee tosi hyvän maun kanalaatikolle.


Pink salttia saatiin paketti miehen serkulta, kun kävi katsomassa meidän muuttoamme ja toi tupaantuliaislahjaksi sitten suolaa, ruisleivän ja jotain makeaa.


Tämä suola sopii ruuanlaittoon ja miksei leivontaankin. Tosin itse käytän sitä enemmänkin
ruuanlaitossa on sen verran suolaista että en ainakaan makeaan leivontaan suosittele!

Tässä onkin laatikon kaikki ainekset sekoitettu keskenään ja laatikko odottaa uuniin muhimaan pääsyä.


Valmis ateria kokonaisuus lautasella ja vähän ketsuppia laatikon päälle niin johan maistuu hyvältä. Lisukkeeksi toissapäivänä tehtyä juustoista salaattia ja ei, kun herkuttelemaan.


Tältä sen pitäisi näyttää uunista tullessaan!


Tässä tulee teille tämän herkullisen kanalaatikon ohje.

1 pkt Kanan rintapaloja
3 prk smetanaa
2 prk ananasta
4 dl riisiä
2 prk ruokakermaa
curryä 
suolaa

Keitä rintapalat kypsiksi, irrota kypsästä lihasta luut ja nahka pois. Paloittele liha pieniksi paloiksi ja ruskista kevyesti pannulla öljyn kera. Mausta currylla oman maukusi mukaan.

Keitä riisit kypsiksi, itse käytän uncel benin vaaleaa pitkäjyväistä riisiä kanaruuissa. Valuta riiseistä liika neste pois. 

sekoita keitetty riisi ja paistetut kananpalat, lisää suola, ananas ja smetana joukkoon. Kaada uunivuokaan ja kaada viimeiseksi päälle kermat. Paista uunissa 200 c:ssa  n. 1-1,5 tuntia tai niin kauan kunnes laatikko on hyytynyt ja saanut päälleen kauniin vaalean ruskean pinnan.

Tarjoile laatikko tuoreen salaatin kera.
Laatikkoa voit muokata omien makutottumustesi mukaisesti.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Pieniä kokkauksia!

Viimekertaisessa postauksessa pääsitte seuraamaan meidän Joelin kokkaustaitoja ja vähän saitten videokuvaa myös keittiöstämme. Kyllä juuri siitä retrokeittiöstä johon niin kovin innokkaasti suunnittelen keittiöremppaa, mutta sitä en sitten tiedä koske sekin toteutuu!

Joel innostui viime viikonloppuna oikein urakalla kokkaamaan ja taikomaan meille varsinaisia gurmee aterioita. Itse päätin sitten alkuviikosta tehdä myös jotain hyvää ruokaa ja sellaista mikä meillä on melko usein toistuvaa. Nimittäin kalapuikot, salaatti ja perunamuusi käyvät kummasti kaupan tässä talossa ja viimeisestä kalapuikosta lautasella melkein taistellaan, että kuka sen nappaa omaan suuhunsa.
Kalapuikkojen kanssa en kuitenkaan tehnyt perinteistä perunamuusia vaan keitin ihan perunat kokonaisena, kun tuli hieman kiire ruuanlaiton kanssa tuona päivänä.

Kalapuikkojen lisäksi tein keitetyt perunat ja juustoisen granaatiomena salaatin ja itse tehdyn tillikastikkeen.



Kun kerran maistaa niin se vie koko käden..
olen siis ihan jäänyt koukkuun granaattiomnoihin ja niitä on meillä nyt joulun jälkeen mennyt kyllä melkoinen määrä. Mutta pitäisi olla terveellinen ja vitamiinipitoinen hedelmä joten näin pimeenä aikana sitä kaipaa jotain kirpeää ja piristävää hedelmää joka antaa puhtia päivään.


TILLIKASTIKE

20-50 g  Voita
3-4 rkl Vehnäjauhoja (ei kukkurallisia)
Maitoa
Suolaa
Tilliä
Kasvisliemi kuutio

Valmista kastike perinteisen valkokastikkeen mukaan, eli sulata voi pannulla tai kattilassa lisää siihen jauho. Sekoita hyvin tasaiseksi, mutta älä ruskista. Lisää maito ja anna sakeutua, lisää maitoa tarvittaessa jos kastike alkaa liikaa sakenemaan. Lopuksi lisää tilli, suola, ja kasviliemi kuutio ja anna kiehua hiljalleen. Tarjoile perunamuusin tai keitettyjen perunoiden ja kalapuikkojen kanssa.

JUUSTOINEN GRANAATTIOMENA SALAATTI

2 pussia jääsalaattia
1 kokonainen granaattiomena
Puolikas pöytäjuustoa
Puoli pakettia vihreitä viinirypäleitä
Yrtti fetajuustoa
Puolikas kurkku
Basilika oliiviöljyä

Leikkaa jääsaalatti astiaan ja lisää kaikki ainekset mukaan joukkoon, viinirypäleet puolikkaina palasina ja pöytäjuusto paloiteltuna pieniki paloiksi.
Kuori kurkku ja palastele salaatin joukkoon. Leikaaa granaattiomena kahtia ja irrottele siemenet salaatin joukkoon, mutta ÄLÄ laita valkoista osaa äläkä kuorta salaattiin. Kaada salaatin päälle basilikalla maustettua oliiviöljyä.

Voit kokeilla perunamuusin ja keittettyjen sijasta käyttää mm: keitettyä pataattia tai muita mieleisiäsi vaihtoehtoja.

Suosittelen testaamaan ainakin salaattia on meinaan hyvää!!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kiekkoa ja salaattia!

Edellisessä postauksessa pääsitte katselemaan kuvia meidän Juhon kokkaustaidosta, mutta nyt tuleekin sitten vähän toisenlainen postaus.

Perjantaina saatiin vuorostaan maistella ja nauttia Joelin tekemää ruokaa. Tälläkertaa vuorossa oli kanasalaatin valmistus joka on 9-vuotiaankin junnun helppo valmistaa. Joel on ollut aina hyvin innostunut ja kiinnostunut ruuanlaitosta ja aina valmiina opiskelemaan uusia tuulia ruuanvalmistuksen saralla. Juholla mielenkiinnot kohdistuu hieman eri asioihin, mutta eiväthän lapset voikaan olla samanlaisia tai kiinnostuneita samoista asioista.
Pääasia on kuitenkin, että puuhaavat yhdessä meidän vanhempien kanssa ja siinä sivussa oppivat myös kokkaamisen jalon taidon.

Päätin sitten käyttää tälläkertaa tilaisuuden hyväkseni ja videoida Joelin kookkamista. Poika jopa suostui siihe, että videoisin ja kuvaisin blogiin pätkän keittiössä puuhasteluamme. 

Kamerasta loppui akku kesken parhaan kuvaushetken ja siksi ette ny näe ihan koko puuhastelua loppuun asti, mutta salaatti oli erittäin täyteläisen maittavaa ja hyvin onnistunut kokonaisuus. Joel myös kattoi pöydän ja laittoi sen omilla taidoillaan tosi hienoksi.

Valitsimme myös siitä syystä kanasalaatin, koska joelilla oli myös vielä illasta jääkiekko harkat ja nuori urheilija poika tarvitsee hyvin terveelistä ja ravitsevaa ruokaa jaksaakseen liukua jäällä kiekon perässä!
Joel aloitti kjk:n 04-joukkueessa pelaamaan jääkiekkoa kolmisen viikkoa sitten ja hyvin on innoissaan poika harastuksestaan.
Ennen harkkoja ei voi syödä kovin runsasta ja vahvaa ateriaa siksi tämä kanasalaatti on hyvä vaihtoehto ennen harjoituksiin menoa. 
Mikäli ennen harjoituksia syö liian raskaan aterian niin liikuntasuoritus voi mennä pahasti mönkään ja vain siksi, että yksinkertaisesti ei jaksa liikkua ruuan jälkeen kovin tehokkaasti. 

Kevyellä ruualla on kevyempi liikkua!!

Pieni varoituksen sana ennenkuin katsot videon!!
Meillä oli myös siivouspäivä meneillään joten keittiö ei ole ihan parhaassa mahdollisessa kuosissa kuvauksia varten.
Esittelen myös videolla ensikertaa "retro" keittiömme joka todellakin on suoraan sieltä 60-luvulta. 
Keittiöremontti on suunnitelmissa, mutta saa nähdä nyt sitten koska pääsemme sen virallisesti toteuttamaan. 

Tervetuloa keittiöömme ja seuraamaan salaattimestarin puuhastelua, sekä meikäläisen hpinöitä siinä sivulla!



Tämä on nyt kokeiluvaihetta ja järkkärillä videointi kokeilua, jote akku olisi varmasti voinut kestää vähän pitempään jos olisin keskittynyt vain Joelin kokkaamiseen. Mutta kotioloissa tulee kaikenlasia keskeytyksiä joten kukaan ei ole mestari syntyessään tässäkään hommassa!


 Hyvin onnistuu Joelilta myös lihan leikkuu joten kyllä tästä vielä hyvä kokki saadaan tulevaisuudessa!


Neljän vuoden ajan poika on hinkunut pääsevänsä jääkiekkoa virallisesti pelaamaan ja emme ole sitä joelille suonut, mutta tänä syksynä alkoi niin kovat poltteet olemaan jäälle, että päätimme ilmoittaa pojan pelaamaan. Ajattelin, että jos lapsi tahtoo harrastaa niin emme me yksinkertaisesti voi olla esteenä pojan harrastukselle. 

Olimme viikko sitten katsomassa Joelin ensimmäistä turnausta ja Joel pääsi yhden pelin verran olemaan joukkueen kapteenina. Pääsipä tämä kapteeni sitten tekemään yhden maalinkin ja oli se kyllä komea maali ja tämä mammakin innostui katsomossa huutamaan niin railakaasti, että isännän piti ihan rauhoitella intoani ja sanoa, että "ole ny hiljempaa"! Ei sille voi mitään jos mammakin niin innostuu lasten pelistä. Hitsiviekkön se peli oli paljon jännittävempää kuin aikuisten peli!

Allaolevissa kuvissa Joel puku peliasun päällensä, piti vähän joulunaikaan mummeille ja vaareille näyttää miltä se jääkiekkoilijan varustus todellisuudessa näyttää.
Hintava on pukukokonaisuus, mutta jatkossa voidaan hyödyntää myynti-vaihto-osto menetelmää, kun ostetaan ja vaihdetaan muiden pelaajien kesken. Titetenkin osan asustuksesta jotuu hankkimaan uuttena, koska jokainen pelaaja on oman kokoisensa ja toisten vanhat eivät vältämättä taas mahdu meidän junnulle.

Joelilla isänsä vanhat pelihanskat kädessä..
Mieheni harrasti lapsuudessaan myös jääkiekkoa joten sieltä jäänyt perinnöksi ainakin vielä sopivat hanskat ja pelikassi!


Meillä lapset ovat viimeinkin löytäneet sen oman harrastuksensa jossa viikoittain saavat käydä ja toteuttaa iteseään. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.
Joel kiekkoilee ja juho käy partiota, antoi virallisen partiovalansa ennen joulua ja oli itsenäisyyspäivän sohtukulkueessa mukana. 

Tälläisiin tunnelmiin lopetellaan tänään!



perjantai 3. tammikuuta 2014

Nopeaa ja hyvää!!

Eilinen päivä oli kyllä yksi ihanimmista päivistä mitä äiti voi toivoa lapsiltaan. Meillä oli oikeastaan eilen sellainen äitä-pojat päivä ja pojat olivat koko päivän kilttejä kuin enkelit. "mistä nyt tulee"? Yleensä meillä ei kyllä näin hienoja päiviä ole ja melkein aina on sitä känäämistä, huutoa ja mesoomista, mutta joskus nämä sällit kyllä osaavat yllättää ja pudottaa äidin puusta ihan kerta laakista!

Eilen aamusta miehellä alkoi jälleen työt joululoman jälkeen ja minä heitin hänet autolla töihin, koska tarvitsin autoa lainaksi hammaslääkäri reissua varten. Ajattelin ottaa lapset mukaan reissuun ja samalla käydä heidän kanssaan joulun jälkeisillä ale ostoksilla kaupoilla!
Hammaslääkäri reissusta ei sen enmpää jaksa nyt kertoa, mutta kolme pientä reikää paikattiin ilman puudutusta eli kolmesta eri hampaasta. Kyllä aivan oikein luitte, meikäläisellä on näinkin hyvät hampaat. Piti yksi hammas poistaa kokonaan, kun siihen on tehty juurihoitoa syksyn aikana kahteen kertaan, mutta hammas ei nyt sitten tule kuntoon niin lääkäri päätti laittaa viikon v-pen kuurin päälle ja tämän kuun lopussa hammas poistetaan kokonaan riennaamasta ja kiusaamasta suuta!
Pyysin kuitenkin eilen, että ei poistettaisi nyt sitä hammasta ja osoitin sormellani poikia, kun olivat mukana siellä hoitohuoneessa. Saattaisi pojille tulla pieni kammo hammaslääkäriä kohtaan jos meikäläinen alkaa kijumaan ja huutamaan tuskasta hammasta poistattaessa. Eikä se kovin kivaa ole lasten olla katselemassa vierellä, kun mammalta kiskotaan hammasta ulos suusta. Tosin pojat mitään mun hampaan paikkaamisistakaan huomanneet, kun ottivat tabletit mukaan ja niillä pelasivat koko hoidon ajan.
Sanoinkin lääkärilleni, että kyllä nyt kelpaa mennä kaupoille, kun ei ole koko suu ihan puuduksissa ja turtana vaikka kolme hammasta paikattiinkin. Yleensä en nimittäin anna paikata ilman puudutusta. 

Hammaslääkäri reissu tuli siis hoidettua ja siitä lähdettiin apteekin kautta kiertämään citymarkettia ja katselemaan josko sieltä löytyisi jotakin mielenkiintoista ostettavaa. Itselleni ostin uudet nilkkurit, kun meidän Miina meni ja järsi minun parhaat ja ainoat kunnon nilkkurit nokasta aivan hajalle joten olin uusien tarpeessa. Onneksi oli alet meneillään joten sain nilkkurit -40% alennuksella! Meidän Joel sanoi, että äiti mulla ei ole reinoja lainkaan saisinko minä sellaiset niin voisin käyttää niitä sekä kotona, että koulussa sisäkenkinä. Totesin siihe, että tuo oli muuten hyvä idea ja sehän me toteutetaan nyt. 
Hienointa tässä kenkäostos rupeamassa oli se, että pojat itsenäisesti kantoivat mulle kenkä hyllyltä ja telineistä kenkiä sovitettavaksi ja katselivat minkälaiset voisivat mulle sopia .. täytyy myöntää, että olin vähän ihmeissäni!! Mutta lasten hyvällä avustuksella tuli sopivat kengät löydettyä.
Se oli mielestäni todella ihanaa...

Minun ei tarvinnut edes kertaakaan komentaa, että tulkaas nyt ja mennääs nyt vaan pojat tulivat rinnallani oikein nätisti ja kiltisti. Ostokset ostettuamme ja kaikki tavarat kasalle saatuamme pojat kantoivat osan tavaroista autoon melkein ilman pyytämistä. HIENOJA MIEHIÄ, SAAN OLLA YLPEÄ ÄITI!

Ostosreissun jälkeen pojat ilmoittivat autossa, että ja nyt mennään sitten herkkupausille syömään hamppari ateriat ja piste. Mä sanoin, että no justhan me ostettiin ruokatarvikkeet, että saadaan kotona laittaa ruokaa! Nuorin alkoi heti tivaamaan, että ja mulla on niin vatsa tyhjänä, että nyt mennään tai mä kuolen nälkään. No sen verran pitää äidinkin tulla mäessä vastaan, että jos lapsella on vatsa tyhjä niin kyllä silloin viimeistään pitää mennä kaasu pohjassa herkkupausille syömään. Päätin sitten viedä lapset pausille syömään ja sanoin vielä, että olette olleet kyllä nyt niin kiltisti, että siitä hyvästä mennään!!

By the way.. 
Cittarista autoon päästyämme sanoin autossa pojille, että nyt saatte kyllä oikein 10 pistettä kummatkin! Joel katso mua hanttimiehen penkillä ihan pelästyneen näköisenä ja kysyi mistä, mitä nyt? Nauroin makeaan ääneen ja sanoin, että no siitä kun olitte todella kiltisti ja hienosti koko kauppareissun. Joel tokas vaan, että AI JAA OLTIIN VAI?

Herkkupaussin jälkeen poikettiin vielä expertiltä  hakemassa poikien samsung tabletteihin suojakuoret ja näyttöihin kalvot. Sielläkään ei tarvinnut meikäläisen pahemmin vaivautua etsimään mitään, kun pojat tiesivät mitä oltiin hakemassa niin homma saatiin hoidettua muutamassa minuutissa, "jos" ei lasketa sitä, että jäin jälleen suustani kiinni kassalla myyjän kanssa...

Kotiin tultuamme pojat päättivät aloittaa pelirupeamansa ja pelailla koneillaan, olivat sen kyllä ansainneetkin hyvällä käytöksellään.
Jossakin vaiheessa sanoin pojille, että jos pelata haluatte pitkään niin se edellyttää kyllä vielä, että autatte minua kotiaskareissa ja varsinkin jompi kumpi voisi sitten laittaa ruuan.

Juho sitten suostui miltein heti ruoka mestariksi ja päätettiin tedä lasagnea. Juholle lasagnen valmistus ei ollut ennestään tuttua, mutta lupasin sen hänelle opettaa ja sanoin, että valmispaketilla on helppo aloittaa ja siinä on hyvät selvät ohjeet valmistukseen. 
Niinpä poika sitten alkoi tekemään ja hyvinhän se luonnasi!

Kuvassa on laatikon teko meneillään parasta aikaa..
tosin kuva on kyllä jotenkin hassu, kun juho näyttää todella väsyneeltä tapaukselta. Väsynyt varmaan onkin, kun herättiin niin aikaisin aamusta reissullemme ja poika oli valvonut edellisenä iltana vähän liian kauan lukiessaan kirjaa ennen nukkumaan menoa.
(kohta se rytmi taas vaihtuu, kun koulut alkaa lomien jälkeen niin ei enään valvota)!




Sen olen oppinut, että lasten kanssa on hyvä tehdä ruokaa ja kun aloittaa helpoista ruuista niin lapsikin tykkää tehdä mielellään ja kokata keittiössä. 
Aina, kun lapset haluavat tehdä ruokaa tai osallistua omasta tahdostaan ruuan laittoon tai ihan mihinkä vain kodin päivittäisiin askareihin niin antakaa niiden ihmeessä tehdä ja toteuttaa itseään. Tällä tavoin lapsi oppii tekemään uusia asioita ja kasvua ajatellen se on hyvä asia, koska aikuisena niitä taitoja kuitenkin tarvitaan. Kun mies oppii pinestä asti tekemään ruokaa osaa se aikuisena loihtia perheelleen hyvää ja maittavaa ruokaa. 

Aloittakaa vaikka tästä jos muuta ette keksi. On ainakin melkein joka lapsen makuun ja helppo opettaa.


Siinä meidän torstai päivän tohuja ja mukava päivä takana lasten kanssa ja toivottavasti saan vielä lisää näitä äiti-poika päiviä!

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uuttavuotta vastaan ottamaan!

Ennenkuin lähdetään katsastamaan parin viimeisen päivän tapahtumaketjua niin toivottelen uuden lukijan Outi Krimoun tervetulleeksi seuraamaan blogiani ja juttujani!

Ja sitten mennään...
Sanonpa nyt heti ensimmäiseksi, että voi hyvänen aika kaikkee sitä pitää meikäläisenkin mennä kokeilemaan...
Selviää teille tekstin jälkeen mitä menin kokeilemaan!!

Meillä otettiin hyvin rennosti eilen uuttavuotta vastaan ja raketteja ammuttiin ihan perussetin verran. Jotenkaan eilenkään en saanut sitä perinteistä uudenvuoden aaton fiilistä päälleni ja edelleen joo.. harmittaa, kun ei ole sitä lunta ja pienen pientä paukkupakkasta. 

Aamupäiväni meni siinä mielessä täysin hukkaan, kun juoksin ja ajoin autolla ympäri kylänraittia Miinan perässä kulkien. Miina pääsi jälleen mieheltä karkuun ja minä sitten läksin sitä etsimään ja yrittää saamaan sitä kiinni. Miina kun ei niin vain annakkaa ottaa itseään kiinni ja kun se huomaa ihmisen tulevan lähelleen niin ei kuin jalat alle ja luikkii sata taulussa pakoon. Okei mä myönnän kohta mua pidetään ihan kylähulluna, kun painan autolla ja juosten pitkin naapurien pihoja makkarapaketti kädessäni joka toimii niin sanottuna houkuttimena koiralle! Naurakaa vaan ... nyt saatte tässä postauksessa tehdä sitä ihan mun luvallani ja oikein koko sielunne täydeltä. No niin.. soitin mihelle joka oli metsätien reunoja raivaamassa ja siistimässä, että minähän en sen nartun perässä juokse ja saa luvan tulla omin nokkinensa takaisin kotiin. Hullunahan mua tässä aletaan pitämään, kun koiran perässä menen ainakin 2-3 kertaa viikossa. Koko kylä alkaa nauramaan meikäläisten koira touhuille! Onneksi Miinalla oli tutkapanta joten mies sai sen kulkureitin paikannettua puhelimellaan. Ukkokulta soittelikin minulle parituntia Miinan lähdön jälkeen, että mene nyt ulos ja lujaa se näyttäs olevan kotipihassa ihan siinä pelolla kuljeksimassa. No minä taas sen saamarin makkarapaketin kera painelin ulos ovesta ja houkuttelin koiraa minkä kerkisin ja kyllä mä sen viimein ja vihdoin onneksi sain otettua kiinni, mutta pirun ovela kettu tuo meidän Miina likka on!! 
(huh..huh)
Ei me muuten niin huolissamme oltaskaan, mutta kun se likka tykkää kulkea nykyään teitä pitkin ja auton alle jäämisen pelko on aina päällänsä. Lisäksi Miinalle on lähestymässä ensimmäinen juoksuaika joten sekin tuottaa vähän hikipisaroita otsalle!

Lumesta, pakkasesta ja koiran karkailusta huolimatta saatiin paukutettua uudenvuoden raketit  savuna ilmaan. 
Tosin meikäläisen aatto oli jo melkein saunan jälkeen juhlittu, kun kello alkoi käymään 22.00 niin tämä akka makasi jo peittojen ja vällyjen alla kuunnellen ulkoa tulevaa pauketta ja räiskettä silmät puoliummessa.
Toisin sanoen alkoi vain väsyttämään niin sikana, että ei yksinkertaisesti jaksanut enää lähteä ulos paukuttamaan kahdentoista aikaan yhtään rakettia. Pojat kävivät paukuttelemassa viimeiset raketit ja valoivat vielä tinaa. Tinan valun ääniä kuullessani heräsi minunkin ajatukseni jälleen kirkkaaksi päässäni ja huuhtelin vällyjen alta, että olisiko minulle vielä yksi jäljellä jonka voisin pudottaa sinne veteen? No eipä ollut, mitäs menin sinne sänkyyn löhöämään ja makaamaan!! joskus kannattaisi olla samaan aikaan paikalla kuin muutkin niin saisi tinansa valettua!

Pelkääkö vai eikö pelkää?
Miina ja Selma meitä mietitytti, että mitenkähän meidän tyttöjen hermot kestää rakettien pauketta ja juoksevatko pitkin taloa karkuun sänkyjen alle hännät kopipien välissä. No Selma ei inahtanutkaan se veteli täysiä unia nojatuolissa ja eikä välittänyt tippakaan paukkeesta ja rätinästä. Miina oli melkein koko ajan Elmon kanssa kuistilla, kun ammuimme raketteja ja voineen kertoa, että meteli oli sen päivänen paukkeen alkaessa. Mikäli olisin päästänyt Elmon ulos niin se saisi jälleen nimityksen "rakettivahti" sillä on jokin pakottava tarve aina uudenvuoden raketteja apuessa syöksyä niiden perään ja hakkua niitä oikein kunnolla ja lujaa. Yrittää pirulainen ottaa niitä kiinni ja jahdata minkä kintuistaan pääsee, siksi päätimme pitää elmon sisällä jotta selvittäisiin tästä ongelmasta eikä myöskään vaarannettaisi koiran terveyttä. 

Miinaa mietin, että mitenkähän tämän neidin kanssa käy, mutta eipä tuokaan paljon paukkeesta välittänyt vaan yhtyi kuistilla elmon haukuntaan mukaan!
Eli ei meillä ainakaan elukat pelkää rakettien pauketta!

Tässä se mun kokeiluni nyt tulee ja kuulette ainakin livenä ääneni!!
Mitään muuta meistä ei pahemmin näy, kun jokapuolella pihaa oli niin sysipimeää..
Mutta youtubeen tämän latasin ja nyt testaan minäkin tätä videointi touhua. Tiedä sitten vaikka näin uutenavuotena ottaisin vaikka vielä uuden suunnan bloggaamisessa. 


Ja tässä vielä toinen video raketti touhuistamme!
Hyr..hyr.. ja välillä oli ainakin emännällä kylmä, vaikka sitä lunta ja pakkasta ei ollutkaan, mutta kylmä viimatuuli teki tehtävänsä. 
Pieniä kiljahduksiakin oli pakko päästää, kun välillä oikein pelästyin niitä suhahdus ääniä ja paukauksia. "taisin vähän pelätä kuin pieni lapsi konsanaan"!


Allaolevissa kuvissa näkyy nyt se "onko tuo nyt se mun, vai sun" mietitty paukku pata.
Pata oli komea ja katsokaas näitä kuvia, näyttää kuin pata sylkisi ulos sisuksitaan metalli kärpäsiä kasa päiten!





Tätä alintakuvaa, kun katsoo niin tulee mileen omg :O
Mikä sieltä padasta oikein lentää ulos?
Transformeriko?


Aatto meni siis raketteja ampuessa, saunoessa vihdan kera ja elokuvia katsellen illasta.

Tänään onkin sitten 1.1.2014 
Joten tässä samassa tulee vuoden ensimmäinen postaus.

Tänään onneksi "luojalle kiitos" ilma suosi sen verran, että pääsimme mieheni kanssa pienelle kävelylenkille mallaismaisemia katsellen. Lenkille lähti mukaan tietenkin karvaiset kaverimme ja myös Selma pikkuinenkin. Selma on kyllä niin velho kissaksi, kun lähtee lenkkeilemään ja koko lenkin se mukana tulikin. Paluumatkalla kotiin mies kantoi selmaa sylissään peltotieltä päätielle ja antoi sitten taas kissaneidin juosta meidän muiden perässä. 

Muutoin vuoden ensimmäistä päivää ollaan vietetty ihan perusmeiningillä eli ruokaa laittamalla, blogia päivittämällä jne..

Ostin ihan vartavasten uudenvuoden pyhäpäiväksi itselleni jotain normista poikkeavaa syömistä ja nyt sainkin oikein makuelämyksen. Tästä tulee nyt pakottava tarve saada jatkossakin on muuten sitten ihan sairaan hyvää, vaikka vähän haastellista irrotella omasta kuorestaan ja koloistaan!

Granaattiomenaa ja vanilija jätskiä. Nyt innostuin ja jäin koukkuun graniittiomenoista, kerran kun menee testaamaan niin näköjään koukkuun jää! On muuten sitten vanilijajätskin kanssa erinomainen yhdistelmä. Lisukkeeksi, kun laittaa pienen lurautuksen kinuskikastiketta niin johan tulee vielä parempaa!
Söin ensimmäinen granaattiomenan ihan raakana itsenään ja totesin, että siitä jos jostakin saa kyllä oikein kunnon vitamiini paukun päiväänsä. Lisäksi siementen pitäisi olla myös mahalle hyviä kuitunsa vuoksi. 


Lusikalla koversin siemenet erilliselle lautaselle ja puristelin mehua niin paljon kuin sain irti ja kaadoin sen jäätelön mukaan!


Kaffi kupponen, joulutorttu ja jäde-granaatti sekoitus. Kyllä näillä nyt muutaman tunnin pitäisi pärjätä!


Tässä on nyt se columbia kahvi josta kirjoitin edellisessä postauksessa.
Edelliseen postaukseen pääset tästä: Joulutunnelmaa
Lisätietoa columbia kahvista saa seuraavasta linkistä: Pauligshop
Melko hintavaa on tälläinen pieni paketti, mutta juhla ja erityiskahvina on kiva tarjota perinteisen kahvin sijaan näitä erikoiskahveja!


Näin meillä otettiin uusivuosi vastaan! etäpä teillä?

Toivottelen teille kaikille ihanaa uuttavuotta 2014!!


Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...