keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Hiiri jahdissa!

Muutaessamme tänne maalle olin varma siitä, että kotieläimemmekin viihtyvät täällä ja elävät elämänsä onnellisinta aikaa. 
Mutta vain yksi kolmesta hännänheiluttajistamme on selvästi hokannut mikä hänen tarkoituksensa täällä maalla on, nimittäin Selma!

Selma on ollut hyvin tyytyväinen päästessään päivittäin liikkumaan vapaasti minne tahtoo ja yritäppä kisalle opettaa, että omassa piha-piirissä pitää pysyä niin tämä on täysin toiveajattelua. Kissa, kun on luotu liikkumaan vapaasti ja olemaan huomattavasti itsepäisempi kuin koira vai sanotaanko paremminkin, että itsenäisempi. 

Selma on kovasti kasvanut ja kehittynyt näiden kuukausien aika meillä asustellessaan. Nyt maalle muuttaessamme on turhanpäiväiset miukunat ja maukunat loppuneet, ei tarvitse enään hyppiä päin ikkunaverkkoja, kun tietää pääsevänsä muiden mukana ulos vapaasti liikkumaan. Ruokakin näyttää kissaneidin maistuvan aivan eri tyyliin kuin mitä keskustassa asuessamme. Ruokaa siis kuluu, kissa kasvaa ja lihoaa. 

Selmalle tulee nyt marraskuussa 9 kk ikää ja käytös ei ole enään niin pentumaista mitä se oli vielä pari viikkoa sitten keskustassa asuessamme. Enään ei tulla kovin äkkiä syliin hellittäväksi vaan itsenäinen meneminen kiinnostaa enemmän. Pihalta, kun tulee hyppää leivinuunin päälle aterioimaan ja tämän jälkeen nukkumaan. Tätä samaa rataa riittää iltaan asti kunnes minun pitää mennä ulos taskulampun kanssa etsimään missä neiti vipeltään ja josko sen saisin yöksi sisälle meidän muiden kanssamme. 

Naapurin pikkukoira tuottaa vähän päänvaivaa selmalle, kun se aina silloin tällöin tuppaa juoksentelemaan naapurilta karkuun meidän pihamaallemme. Silloin Selma ottaa jalat alleen ja juoksee lähimpään puuhun pakoon. Tästäkään ei selmaa muu voi pelastaa kuin minä joka häärän naapurin koiran pois pihastamme ja nappaan kissan syliin ja tuon sen sisälle taloon turvaan.

Selma on ainakin oppinut yhden asian täälä maalla ja tätä asiaa on kyllä koko perhe odottanut kuin kuuta nousevaa! Nimittäin viime viikolla Selma sai pyyrystettyä ensimmäisen hiirensä. Huomatessani Selman leikkivän saamallaan saalillaan päätin rynnätä ulos kuvaamaan. Taas oli tuhannen taalan paikka saada hauskasta kuvamatskua. Tosin tiedä onko se kovin kivaa, kun kissa leikkii hiirelle ja kaikille on aikanaan opetettu, että ruualla ei saa leikkiä. Eläimillä taitaa päteä kuitenkin hieman erilaisemmat säännöt ja lait!

Selma siis saalistaa hiiriä ja niitähän tältä mäeltä löytyy varmasti yli sallitun määränkin. 
Öiseen aikaan olisi Selma hyvä laittaa välikatolle pyydystys hommiin, kun siellä hiiret pitävät omia formula kisojaan. Kivasti kuuluu rapinaa, kun hiiret tai sitten hiiri siellä vetää öistään rallia. 
Heräsin ensimmäisinä öinä kesken sikeän unen tähän eriskummalliseen rapinaan ja tuijotin selälläni suoraan kattoa kohden pääni yläpuolelle josta sitä kummaa rapinaa kuului. Seuraavinakin öinä tätä samaista rapsustusta kuului. Siirryttyämme uuteen pintaremontoituun huoneeseemme en ole öisin enään kullut rapinaa. Jossakin ne hiiret siellä välikatolla vaeltelevat ja pitävät omia rallikisojaan.

Onneksi meillä on Selma joten eiköhän ne hiirulaiset ala häviämään pikkuhiljalleen ja Selman kasvaessa ja tullessa sukukypsäksi toivon sen saavan hyviä jälkeläisiä joista voisi yhden tai kaksi pitää itsellään. Lisää on meille siis tulossa hiiren jahtaajia tulevaisuudessa.

Tässä Selma vähän tutkailee vielä ensimmäistä saalistaan...


Tässä hiirulainen saa kyytiä...


Näinkö sille pitää tehdä?


Niin hyvää, että ei sanotuksi saa...


Ja mitäs tähän sanotte?


Loppujen lopuksi hiirulainen päätyi Selman mahaan ja hiiri tuli ilmeisesti syötyä tai ainakin näin muut Selmaa seurailleet silmäparit totesivat!

Selma keksi eilen myös ensi kertaa viettää yönsä ulkona ja aamusta juoksi ovesta sisään syömään ja taas uudelleen ulos. Selma oli karvan hajusta päätellen viettänyt yönsä heinävintillä. 

Koskahan poikakissat alkavat kiinnostamaan tätä meidän neitiä, sitä tässä jännittyneenä odotellaan. 

2 kommenttia:

  1. Hyviä kuvia! :) Kissalle saaliilla leikkiminen taitaa olla vähintään yhtä tärkeää kuin sen syöminen. ;) Hyvä, että Selma on löytänyt hiirestämisen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Selma on nyt tuon ensimmäisen saaliinsa jälkeen innostunut enemmänkin jahtaamaan hiiriä. Hyvä näin. Oli vain järkkyä katsella miten se hiiripoloinen sai kunnon kyytiä mein selman tassujen ja kynsien välissä. Mutta luonnon laita ovat näin ja kissa hiirellä leikki, lopuksi sen poskeensa heitti! :O

      Poista

Elma tapahtuma!

Helsingin messukeskus täyttyi ihmisistä ja elämästä viime viikonlopulla huippuunsa. Messukeskuksessa järjestetty Elma-taphtuma toi yhteen ...