keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Mä ikkunoita putsailen!!

Puhelin hälyyttää aamulla tasan kello seitsemän, ja mitä tekeekän tara? Tara päättää painaa lykkää nappia ja torkuttaa puhelimen herätystä ja itseään 10 minuutilla eteenpäin. Puhelin hälyyttää uudelleen 10 minuutin kulutta ja mitä minä jälleen teen? torkutan jälleen puhelinta ja itseäni. Viimeisen kolmannen torkutuksen jälkeen painan viimeinkin hylkää nappia ja makaan selälläni sängyllä tuijottaen kattoon. Siinä minä sitten ajattelen hetken, että miksi pitää herätä? miksi nousta ylös sängystä? en jaksa, eikä ole intoakaan. Hinaan kuitenkin laiskan ahterini ala-kertaan olohuoneen pehmoiselle nahkatuolille. Lapset ovat heränneet jo paljon minua ennemmin ja löhöävät kuin sillit suolassa sohvan pohjalla katsellen lastenohjelmia. Minä vain istun hetken, tuijotan ulos ikkunasta ja huokaisen syvään. Samassa nuorempi poika ryntää laittamaan kouluvaatteita ylleen ja kohta hän onkin jo pukenut itsensä ulkovaatteita myöden valmiiksi ja kysyy menenkö mää nyt tänään pyörällä kouluun? Vastaan, että juu..juu, mutta laita sadetakki päälle, koska siellä tulee vettä kuin esterin hanurista! Muutaman minuutin kuluttua ovet paukkuu ja poika lähtee reippaana hakemaan kaveriaan kouluun.

Minä jään esikoisen kanssa kotiin joka on paripäivää potenut talven ensimmäistä kärsätautia eli flunssaa, kärsä siis vuotaa räkää ja keuhkot yrittävät itsekseen työntää tautia ulos. Esikoinen siis yksii ja minä ajattelen, että no olkoon vielä tämänkin päivän kotona ja levätköön tautiaan rauhassa. Kyllä siellä koulunpenkillä vielä kerkiää istumaan niin paljon, että ahterikin kerkiää puutumaan tuskaisesta penkin kuluttamisesta.

Minun käteni ovat luotu tekemään ja samaan akaiseksi jotakin järkevää, ahterini puutuu liiallisesta istumisesta ja jalkani kaipaavat liikuntaa. Koko elimistö on ihan töötti tilassa, pari päivää olen istunut ja järsinyt kynsiäni tuskaisesti naamaa väännellen mitä ihmeellisimpiin ilmeisiin. Tuijottanut ulos ikkunasta ja kironnut ulko ilmaa ja sitä, että miksi pitää sataa vettä. Vielä viimeviikolla oli niin kauniita, lämpimiä ja hyviä liikuntasäitä, mutta nyt sataa, sataa, ropisee ... kevät on selvästikin tulossa, mutta miksi juuri sateen kanssa? eikö keväisin pitäisi paistaa aurinko ja saada valoa ja energiaa liikkumiseen ja mielenvireyteen. 

500 kuus ikkunaa..tässä talossa on kaikkiaan..
no ei ihan niin paljon ikkunoita ole tässä talossa kuten miljoonasateen laulussa lauletaan. Kuitenkin sen verran on ikkunoita, että ei niitä jaksa yhtenäpäivänä kaikkia millään pestä! Sain nostettua ahterini penkistä ylös ja totesin, että nyt on aika ikkunoiden puhdistua. Pihalla sataa vettä joten ulkoilemaan ei nyt pääse, mutta koiran voin viedä juoksuhihnaan kiinni ja onhan sillä koppi minne mennä sadetta suojaan jos siltä tuntuu. Tosin se koirankoppi voi olla veden peitossa, kun kaikki lumet ovat sulaneet juuri kopin kohdalle.
Päätin sitte alkaa pesemää ikkunoita! Kyllä ne pesua jo kaipasivatkin, peräti kolme ikkunaa sain pestyä ja päätin, että voin sitten vaikka loppuviikosta jatkaa muiden ikkunoiden pesua. Mää muuten mitään pesua olisikaan lopettanut, mutta kun tuli niin armoton nälkä ja piti alkaa teken jotain murkinaa kurnivalle mahalla. Sitä ennen kuitenkin kerkisin imuroimaan ja pyyhkäisemään pahimmat liat lattioista pois. Ruokatauko oli siis lähestymässä ja kohta alkaisi esikoinenkin kirkumaan nälkäänsä joten kolmen ikkunan pesuun oli hyvä lopettaa työnsä.


Keittiön ja olo-huoneen ikkunat ovat nyt puhtaat ja niistä näkee jopa ulos paremmin kuin hyvin. Selvästi näkee myös, että lumet alkavat sulamaan pikkuhiljalleen ja kuusiaitakin alkaa näkymään jälleen. "jos se on enää elossa" viimevuonna siihen tuli joitakin kotiloita ja en tiedä sitten kuoliko koko kuusiaita, mutta se nähdään sitten keväämmällä!

Mitäs minä käytänkään ikkunoiden pesuun? Meikäläinen heittää lämpimän veden sankoon ja lisukkeeksi sunlight tiskiainetta (vihreästä pullosta). Sitten vain pyyhin sillä tiskiaine-vesiseoksella ikkunat ja kuivaan heti perästä. Ei se ikkunan pesu sen kummempia riittejä kaipaa tai poppaskonsteja. Vanhakansa heittäisi varmasti vielä etikkaakin joukkoon joka toimii hienosti kirkasteena, mutta minä pidättäydyn siinä ohjeessa jota noudatettiin edellisessä työpaikassani. Niihin kalliisiin ikkunanpesuaineisiin kannata rahojansa enää haaskata, niitä haistellessa tule muutakuin kova päänsärky ja pahoinvointikohtaukset. Yksi ammattilaisen taito siis tuotu julki. Ei muutakuin sunlightia kaupasta ostamaan ja varmasti saatte halvan ja helpon keinon pestä ikkunat puhtaiksi. 

Entäpäs sitten, kun iskee töiden lomassa nälkä?


Sitten voikin valmistaa kevyen, nopean ja helpon aterian jolla saa pikaisesti vatsantäydennystä. 
Munakas ala carte taran tyyliin! Edellisenä päivänä syömättä jääneet perunat voi pilkkoa ja heitää sipulisilpun kera pannulle ruskistumaan, joukkoon lisätä kinkkusuikale pussi ja 4 kananmunaa, mustapippuria ja suolaa. Sekoitella hyvin ja kapum ateria on valmis tuossa tuokiossa. Lisukkeeksi tietenkin raejuustoa ja ananaspaloja.

Mitä olisikaan raskastyöpäivä ilman hyvää jälkiruokaa?


Sulatettuja mansikoita ja mustikoita kokonaisina kera maitorahkan. Sokeria pitää tietenkin laittaa reilusti sillä jokainen varmasti tietää kuinka hapanta maitorahka voi olla jos joukkoon ei laita reilusti sokeria.
Maha niin täynnä tämän aterian jälkeen, että ei jaksa edes ajatella syömistä seuraavan kolmeen tuntiin. 



2 kommenttia:

  1. Eiliset kuvat oli niin nättejä, mutta niin ovat nämäkin :) Tuo verhokappa ja lamppu muodostavat mahdottoman nätin parin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä olen kanssasi. Tykkään todella paljon tuosta lampusta ja kapasta. Odottelen parasta aikaa, että anoppini saa kudottua mattopuilla minulle vaaleamman pöytäliinan. Oli aloittanut sellaisen minulle valmistamaan joten sitä innolla odottaen! :)

      Poista