maanantai 27. elokuuta 2012

Sunnuntainen kalaretki!

Nyt voinenkin kertoa totuuden eräästä sunnuntai päivästämme. Pari viikkoa sitten olin kuvailemassa meidän poikia tässä kotimme lähistöllä eräällä pellolla, parhaat otokset löytyvät täältä blogistakin. Siinä kerroin, että meidän poikia ei niin vain suostutellakaan kameran eteen kuvattaviksi, koska jostain kumman syystä eivät oikein ole linssiluteita. Nuorempi poika innostuu välillä ilman pyytämättäkin, mutta vanhempi karkaa heti paikalta ja niin taitaa vielä mihenikin tehdä. Totuus oli siis tämä! Lupasin pojille, että jos suostutte kuvauksiin niin viemme teidät joelle kalastelemaan eväiden kera ja siellä voidaan sitten ollakin pidempään. Mihis sitä sunnuntaina kiire olisi muutakuin perheen kanssa yhdessä kalastelemaan ja eväät mukaan. Ilmakin oli hieno joten koko päivä oli onnistunut kaikin puolin. Tätä ehdotettuani poikien suusta kuului yhteen ääneen "kiinni veti". Sitten mietin hetken, että onkokaan se kalastus juttu sittenkään niin kivaa. Itse pääsisin taas kuvailemaan poikien ja koirankin touhuja, mutta olisi sitä kiva kokeilla mato-onkea saisinko itse saalista. Jotenkin omasta mielestäni kalastaminen on ollut turhauttavaa ja syys siihen on se, että yksinkertaisesti en saa saaliita. Annan liian helposti periksi ja sitten luovutan ja lähden onkineni pois. Tälläkertaa päätin, että tämän kesän ensimmäisen saaliin aion minäkin ottaa ja niin päätti myös nuorimmainenkin. Minulta ja nuorimmaiselta nimittäin oli vielä tämän kesän saaliit saamatta!

Isäntä seuraamassa nuorimmaisen kalastus aikeita ja toimii tehokkaana neuvon antajana!
 
Esikoinen keskittyneesti virevelin kimpussa, mutta vanhaa kalakonkaria ei suosinut tällä vehkeellä tällä kertaa.
 
Eväshetki näin miesten kesken!
 
Kyllä tästä pikkuinen makupala saadaan kunnolla voissa paistettuna!
 
Kovin karvakamuammekin kiinnosti tämä isoin yksilö. "Lahna"
 
Kyllä se sieltä nappaa, kun aikamme odotetaan, kytätään, odotetaan ja edelleen odotetaan! Nyt ei periksi anneta!
 
Jihaa...nappas!! Kyllä nyt kelpaa hymyillä, äippäkin sai kesän ensimmäisen saaliin!
 
 
Kalareissu oli hyvin onnistunnut: koko perhe sai vuoronperään onkia mato-ongella ja söi hyvään tahtiin. Esikoinen taisi saada suurimman saliin "ison lahnan"! Hymyssä suin kelpasi lähteä kotiin ja kotona opetin pojille pikkukalojen perkausta ja lopuksi paistoin kalat runsaassa vaoissa!!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Esikoinen virtaa antaa!

Tässä onkin kooste esikoiseni kuvauksista. Laitoin oikein otsikoksi esikoinen virtaa antaa. Sopii hyvin meidän Juhon luonteen kuvaukseen. Esikoinen on villi ja määrätietoinen kaveri, juhon ollessa vuoden ikäinen muistan saaneeni juosta hänen perässään melkoista vauhtia, kun poika otti ensi askeleensa ja sen jälkeen sitten onkin menty. Hyvin siis otsikko kuvaa poikaa, koska esikoinen antaa minulle kyllä välillä oikein kunnon virtapiikkejä, kun juoksen hänen perässään..Kuopus taas antaa voimaa, koska on niin kova luontoinen niin äidinkin voima kasvaa mukana automaattisesti. 

 Esikoinen on perheemme naurattaja ja hurmuri. Juholla kuvauksissa ei ollut tylsää osasi ottaa ilon irti ja kuvista sen kyllä varmasti näette. yritin kovasti juholle toistaa, että jos nyt sitten ottaisit sen perusilmeen, mutta kyllä niin vähän tuli kuvia joissa perusilmettä näkee. Meidän hasuttelija..

Totinen veikkonen. Nyt on ilmeisesti vakava paikka.



Tämä kuva on niin hyvä, nauraa vaiko itkeä?









Taisi lopuksi poika ottaa pienet huugi bookiet....



Kolmesssa viimeisessä kuvassa annoin pojan päättää asennot ja liikkeet. Sanoin, että nyt saat tehdä mitä mielessä liikkuu! Ilmeisesti alkoi suorana seisonta ja poseeraus väsyttämään joten päätti ottaa iha relax meinigillä. Hauskaahan meillä olikin ja äippääkin alkoi naurattamaan lopuksi niin paljon, että kuvauksesta ei meinannut enään tulla mitään!

-Kiitos Juho-





lauantai 18. elokuuta 2012

Torstai illan PikNik

16.8.2012

Päivällä töissä olessani jouduin pitämään pidemmän tauon ja ajattelin siinä samalla soitella ystävälleni ja kysellä pitikö meidän sovittu aikataulu illan kyläilystä ja kahvittelusta. Olin kutsunut heidät meille illasta synttärikahvittelemaan. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja ystäväni ehdotti, että jospas lähtisimme heidän mukaansa katselemaan, kun heidän vanhin poikansa menee kokeilemaan vesihiihtoa. Koko kesän sukset seisseet seinällä ja sanoi, että nyt on niin hieno ilma, että olisi kiva lähteä rannalle. Päätimme sitten yhteistuumin, että pidetään siellä rannalla piknikki ja minä otan kaffeen ja pullat mukaan. Ystäväni ottaisi sitten muuta kastettavaa mukaan. Viimeiset tunnit töissä ajattelin vain, että jee..nyt tulee kiva ilta ja päästään rannalle ja ajatukset vain olivat kauniissa aurinkoisessa ilmassa ja siinä toivossa, että työpäivä päättyisi pian! Lähdin töistä ajelemaan kotiin päin ja totesin, että eipä taida piknikistä tulla mitään! Vettä alkoi satamaan puolessavälissä matkaa ja kotiin päästyäni ukkonenkin jo kävi. Soiteltiin ystäväni kanssa ja he olivat säätiedotteita seuranneet ja sanoikin, että seitsemän maissa pitäisi tuo ilma olla poissa ja sovittiin, että jos huono ilma ei lopu niin sitten tulevat meille kahvittelemaan. Onneksemme ilma suosi ja ukkone, sekä vesisade loppuivat. Minä vauhdilla pakkasin uimakassin ja eväät mukaan ja ei muutakuin kaupan kautta ja isäntä osti vielä makkaraa mukaan, että saatiin sitä paistaa ja syödä.

Janne saanut laskettua veneen vesille!

Nuotio saatu sytytettyä...

Niille tiedoksi jotka eivät vielä tiedä, että tyhjiä olut laatikoita voi hyödyntää myös nuotiopuiden kuljetukseen.

Kolme ensimmäistä päässyt uimaan ja yhdellä turvaliivit päällä ihan syystä siitä, että odottelee vesisuksille pääsyä.

Tässä sitten näyttääkin lapset päässeen järveen viilentämään tunteitaan. Paitsi yhdestä kaverista en ole ihan varma mitä mielessä on, kun loikkii pitkin rantaa!

Porukan nuorin ainakin nauttii päästessään uimaan!

Vene saatu käyntiin. Janne ja Lauri lähtevät kokeilemaan vesihiihtoa. Kolme rohkeaa testaavat kumivenettä ja yksi poloinen on pudonnut kyydistä ja päässyt kiven päälle turvaan.

Miten sitten kävikään? plumps...hukkuiko joku? No ei hukkunut, mutta meni kengät jalassa kumiveneeseen ja totesi, että ei niitä kumiveneessä tarvita!

Neiti vauhdikas on päässyt kuivalle maalle ja taitaa olla pienet muskelitkin kasvanut uinnin yhteydessä!

Monen epäonnistuneen nousun jälkeen viimein lauri pääsi ylös suksille ja hyvältä näyttää meno! jee..hienooo...

Seuraavaksi huudettiin, että pois alta kumiveneellä tai pian tulee vesihiihtäjä ylitse ja lujaa...

Osa lapsista pääsi lämmittelemään nuotion ääreen ja mieheni makkaranpaisto puuhiin.

Jotkut ne innostuivat paistelemaan pelkkiä tikkuja!!
-käyhän se näinkin-

Osa uimareista sai lämmintä vaatetusta ylleen ja Mariakin pääsi paistelmaan viimein makkaraa...

Sain Marialta vähän erilaisemman syntymäpäiväkakun ja kynttillän puhallettavakseni. Tämä kynttilä kerkisi kylläkin sammumaan ennen kuin kerkisin puhaltamaankaan. olisikohan syy ollut siinä, että päivänsankari enimmäkseen vain kuvasi illan tapahtumia. Siinä myös syy miksi itse päivänsankaria ei pahemmin kuvissa näy!


Jahas.. miehet päättivät lähteä testaamaan vesisuksia. Jussi puikkoihin ja Janne veteen suksineen. Pieni epäilys syntyi siitä minulle ja Marialle, että mitenkähän tässä oikein käy? Mahtaako kaksikymppinen vetää Jannen ylös suksille?
Mitenköhän sen Ollin makkaranpaiston kanssa oikein mahtaa käydä?
Taitaa koko makkara olla kohta nuotiossa!

Eemelillä ja Joelilla näyttäisi olevan hyvä meininki kumiveneessä...

Tämä uimari oli sitä mieltä, että pelikone oli kiva viedä kumiveneeseen! pekka kuitenkin komenettiin lujaa rantaan pelaamaan...

Näissä maisemissa kelpaa iltaa viettää rannalla ja tehdä vaikka useimminkin PikNikkejä.

Mariasta ja Annista äiti-tytär kuvan sain napsastua.

Tässä Maria tähystelee, että mihin ihmeeseen Janne ja Jussi katosivat veneen kera. Mutta vesihiihtäjää ei näy missään.

Kyllä ne siellä järvellä näyttäisi vielä olevan, mutta ei vesihiihtäjä vain noussut suksille.....20 kymppinen ei jaksanut vetää isoa miestä ylös.

Tälläin sieltä sitten tultiin...vähän eritavalla kuin mitä alkukuvissa Lauri tuli rantaa kohden.

Illan päätteeksi pienemmät lapset pääsivät Jussin kyyditsemänä veneilemään..

Siinä sitä sitten mennään koko miehistön voimin!

Mitäs mitäs ...eipäs mentykään. Yksi jäi rannalle kyydistä ja ilmekin kertoo, että ei ole kivaa ei!

Ei huolta..Jannelta löytyy aina varasuunnitelma B. Siinä missä iso edellä niin pienellä kumiveneellä pääsee kätevästi perässä, kun muistaa täydentää venettä moottorilla!!


Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää mielekäs, vauhdikas ja kiva syntymäpäivä ilta PikNik isollajärvellä!

-Kiitos: Maria, Janne, Pekka, Anni, Olli, Lauri, Joni, Jussi, Joel, Juho, Eemeli ja kai sitä pitää itseään kiittää jälleen hauskoista valokuvista ja kuvaamisesta.-

"marialle: ei noussut ei kaksikymppisellä, kuusikymppisellä olisi noussut, mutta se vilahti vain ohitsemme kiitäen. Vanhenemista ei ole kiva juhlia, mutta vanhenemisesta voi nauttia. Ainakin minulla oli hauska ilta ja toivottavasti oli teilläkin!"


Kaa, kaa, kaakatusta ja ruskaa!

Vierähti jälleen tovi, kun viimeksi olen täällä postaillut.  Nyt on ollut niin paljon kaikenlaista touhua ja tohinaa, että meinaa tämä b...